| Summary: | Tietoa koulutuksen ja uran suunnitteluun liittyvistä ilmiöistä tarvitaan nuorten tukemiseksi erityisesti siirtymävaiheissa. Nuoret eivät ole valintaa tehdessään samalla viivalla koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien suhteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko yhdeksännen luokan oppilaiden koulunkäynnin vaikeudet yhteydessä toisen asteen valintoihin ja siihen, miten nuoret arvioivat omia tulevaisuuden koulutuksellisia mahdollisuuksiaan ja urapolkuaan.
Aineisto kerättiin TRANSIT- tutkimushankkeessa. Koulunkäynnin vaikeuksia tarkasteltiin kolmessa ryhmässä: ei vaikeuksia, vähän vaikeuksia ja paljon vaikeuksia. Ristiintaulukoinnin avulla selvitettiin ryhmien eroja toisen asteen valinta-aikomuksissa. Koulutus- ja uravarmuuden mittari muodostettiin
faktorianalyysin kautta. Varianssianalyysillä ja Kruskal-Wallis-testillä tutkittiin
koulutus- ja uravarmuuden eroja koulunkäynnin vaikeuksien ryhmien välillä
koko aineistossa ja erikseen valtaväestön ja maahanmuuttotaustaisten nuorten
välillä.
Tutkimus osoitti, että ne nuoret, joilla ei ollut vaikeuksia, olivat todennä-
köisemmin hakeutumassa lukioon ja olivat varmempia koulutus- ja uravarmuudessa. Ne nuoret, joilla oli vähän vaikeuksia, olivat epätodennäköisemmin
hakeutumassa lukioon ja olivat epävarmempia koulutus- ja uravarmuudessa.
Ne nuoret, jolla oli paljon vaikeuksia, olivat etsimässä todennäköisemmin työ-
paikan. Maahanmuuttotaustaisten nuorten kohdalla koulunkäynnin vaikeudet
eivät erotelleet sitä, miten varmoja nuoret olivat koulutus- ja uravarmuuden
suhteen.
Tutkimus osoittaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota myös niihin nuoriin, joilla on vähän koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä haasteita. Tutkimuksen perusteella tulisi myös selvittää, mitkä tekijät maahanmuuttotaustaisilla
nuorilla selittävät koulutus- ja uravarmuutta. Tutkimus johdattelee koulutus- ja
uravarmuuden teemoihin ja osoittaa tarpeen tutkia nuoren tulevaisuusorientaatioita etenkin toisen asteen siirtymävaiheessa.
|
|---|