Koulunkäynnin vaikeuksien yhteys nuoren tulevaisuusorientaatioihin

Tietoa koulutuksen ja uran suunnitteluun liittyvistä ilmiöistä tarvitaan nuorten tukemiseksi erityisesti siirtymävaiheissa. Nuoret eivät ole valintaa tehdessään samalla viivalla koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien suhteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko yhdeksännen luokan oppilaiden kou...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Komsi, Annina
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87444
Description
Summary:Tietoa koulutuksen ja uran suunnitteluun liittyvistä ilmiöistä tarvitaan nuorten tukemiseksi erityisesti siirtymävaiheissa. Nuoret eivät ole valintaa tehdessään samalla viivalla koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien suhteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko yhdeksännen luokan oppilaiden koulunkäynnin vaikeudet yhteydessä toisen asteen valintoihin ja siihen, miten nuoret arvioivat omia tulevaisuuden koulutuksellisia mahdollisuuksiaan ja urapolkuaan. Aineisto kerättiin TRANSIT- tutkimushankkeessa. Koulunkäynnin vaikeuksia tarkasteltiin kolmessa ryhmässä: ei vaikeuksia, vähän vaikeuksia ja paljon vaikeuksia. Ristiintaulukoinnin avulla selvitettiin ryhmien eroja toisen asteen valinta-aikomuksissa. Koulutus- ja uravarmuuden mittari muodostettiin faktorianalyysin kautta. Varianssianalyysillä ja Kruskal-Wallis-testillä tutkittiin koulutus- ja uravarmuuden eroja koulunkäynnin vaikeuksien ryhmien välillä koko aineistossa ja erikseen valtaväestön ja maahanmuuttotaustaisten nuorten välillä. Tutkimus osoitti, että ne nuoret, joilla ei ollut vaikeuksia, olivat todennä- köisemmin hakeutumassa lukioon ja olivat varmempia koulutus- ja uravarmuudessa. Ne nuoret, joilla oli vähän vaikeuksia, olivat epätodennäköisemmin hakeutumassa lukioon ja olivat epävarmempia koulutus- ja uravarmuudessa. Ne nuoret, jolla oli paljon vaikeuksia, olivat etsimässä todennäköisemmin työ- paikan. Maahanmuuttotaustaisten nuorten kohdalla koulunkäynnin vaikeudet eivät erotelleet sitä, miten varmoja nuoret olivat koulutus- ja uravarmuuden suhteen. Tutkimus osoittaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota myös niihin nuoriin, joilla on vähän koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä haasteita. Tutkimuksen perusteella tulisi myös selvittää, mitkä tekijät maahanmuuttotaustaisilla nuorilla selittävät koulutus- ja uravarmuutta. Tutkimus johdattelee koulutus- ja uravarmuuden teemoihin ja osoittaa tarpeen tutkia nuoren tulevaisuusorientaatioita etenkin toisen asteen siirtymävaiheessa.