| Yhteenveto: | Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella, minkälaiset työntekijän sisäiset ja ulkoiset toimintamahdollisuudet vaikuttavat jälkihuollon palveluiden parissa työskentelevien
työntekijöiden laadukkaasti tehtävään työhön työntekijöiden näkökulmasta. Tutkielmani aihe on ajankohtainen, yhteiskunnassamme käynnissä olevan lapsi- ja perhepalveluiden kehitystyön vuoksi, jonka yhtenä painopisteenä on ollut kehittää jälkihuollon
palveluihin oikeutettujen nuorten palveluja ja sitä koskevaa lainsäädäntöä.
Tutkielma on laadullinen tutkimus. Tutkimukseni taustateoriana käytin Amartya Senin (1993) ja Martha Nussbaumin (2011) toimintamahdollisuuksien teoriaa, joka mahdollisti tarkastelemaan jälkihuollon palveluissa työskentelevien työntekijöiden sisäisiä
ja ulkoisia toimintamahdollisuuksia ja sitä, miten niiden yhteen kietoutuminen on laadukkaasti toteutettavan auttamistyön edellytys.
Aineisto koostui kahden sosiaalityöntekijän ja neljän sosiaaliohjaajan ryhmähaastatteluista. Analysoin aineistoni deduktiivista eli teoriasidonnaista sisällön analyysia hyödyntäen. Aineiston ryhmittelin kahteen ryhmään, joissa tarkasteluni kohdentui sekä
työntekijöiden sisäisiin että ulkoisiin toimintamahdollisuuksiin ja niiden vaikutuksiin
työntekijöiden laadukkaasti tehtävään nuorten auttamistyöhön. Sisäiset toimintamahdollisuudet koostuivat työntekijöiden professionaalisuuteen liittyvistä sosiaalialan
koulutuksista, työ- ja elämän kokemuksista sekä vuorovaikutustaitoihin liittyvistä
koulutusten kautta opituista ja kehittyneistä taidoista. Ulkoiset toimintamahdollisuudet koostuivat yhteiskunnan sosiaalisista, taloudellisista ja poliittisista resursseista,
jotka joko tukevat tai estävät työntekijöiden sisäisten toimintamahdollisuuksien hyödyntämistä ja käyttöä.
Tarkoituksenani oli tuoda esille lastensuojelun jälkihuollon palveluissa toimivien työntekijöiden toimintamahdollisuuksia toimia yhteiskunnan kannalta tärkeässä tehtävässään jälkihuollon palveluiden palveluohjaustyössään.
|
|---|