Luokanopettajien keinoja työn tuunaamiseen ja työstä palautumiseen

Opettajan työstä uutisoidaan usein negatiiviseen sävyyn keskittyen koulumaailman ongelmiin. Opettajat eivät voi vaikuttaa kaikkiin asioihin työssään, mutta opettajien korkea autonomia mahdollistaa työn omatoimisen muokkauksen ja opettajilla on mahdollisuus valita itselleen sopivia työstä palautumise...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kupari, Henna, Savolainen, Miia
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87075
Description
Summary:Opettajan työstä uutisoidaan usein negatiiviseen sävyyn keskittyen koulumaailman ongelmiin. Opettajat eivät voi vaikuttaa kaikkiin asioihin työssään, mutta opettajien korkea autonomia mahdollistaa työn omatoimisen muokkauksen ja opettajilla on mahdollisuus valita itselleen sopivia työstä palautumisen keinoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia keinoja luokanopettajilla on työnsä tuunaamiseen sekä työstä palautumiseen. Tutkimukseen osallistui Keski-Suomesta 27 luokanopettajaa, joille toteutettiin puolistrukturoidut yksilöhaastattelut keväällä 2021. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa Jyväskylän yliopiston Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI) -tutkimushanketta. Tutkimusote on laadullinen, ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan luokanopettajat tuunaavat työtään työtä rajaamalla, työhön suhtautumisella sekä kollegiaalisella yhteistyöllä. Työstä palautumiseen liittyvät tulokset jaettiin työpäivän aikaiseen ja vapaa-ajalla tapahtuvaan työstä palautumiseen. Palautumisen keinoiksi työpäivän aikana luokanopettajat nimesivät kollegat ja työyhteisön, työtyytyväisyyden ja työmatkat. Vapaa-ajan keinoiksi nimettiin liikunta ja harrastukset, autonomia, psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen, lomat ja viikonloppu, sosiaaliset suhteet sekä itsestä huolehtiminen. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa niin opettajankoulutuksessa kuin jo työelämässä olevien luokanopettajien jatkokoulutuksessa.