| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin neuropsykiatrisesti oireilevien lasten
vanhempien näkemyksiä yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tutkimus
pyrki selvittämään, millaisena vanhemmat kokevat oman roolinsa lapsen tuen
suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin
haastattelemalla viittä vanhempaa, joiden lapsilla oli ADHD:n tai autismikirjon
häiriön oireita. Neljällä vanhemmista lapset olivat varhaiskasvatuksessa ja yhden
lapsi oli jo koulussa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla aloittaen
aineistolähtöisesti, mutta analyysi sisälsi lopulta teoriaohjaavan tavan piirteitä.
Tutkimus osoittaa vanhempien painottavan koulutusta
varhaiskasvatuksen henkilöstön tietämyksen kehittymisessä ja osaamisessa
tunnistaa tuen tarpeita. Vanhempien näkemykset heijastavat myös
vuorovaikutuksen ja tiedonkulun merkitystä yhteistyössä. Pääosin vanhemmat
kokivat olevansa yhteistyön tasavertaisia osapuolia, joita kuultiin lastensa
asiantuntijoina. Yhden vanhemman vastakkainen kokemus puolestaan kertoi
lapsen tuen puuttumisesta ja henkilöstön vanhempaa syyllistävästä
suhtautumisesta.
Kaiken kaikkiaan vanhempien näkemykset yhteistyöstä kertovat
moninaisista kokemuksista, joissa saattoi olla vaihtelua yksittäisenkin lapsen
varhaiskasvatuspolulla. Koulutus, vanhempien kuuleminen sekä avoin ja
kunnioittava vuorovaikutus nousevat aineistosta merkittäviksi yhteistyötä
määrittäviksi tekijöiksi.
|
|---|