Uusioainesten käyttö maanrakennuskohteessa mikä asukkaita huolettaa?

Turun kaupunki on yhdessä Turun Satama Oy:n kanssa selvittänyt vuosia vaihtoehtoja ruoppausmassojen meriläjitykselle. Selvitystyön lopputuloksena Turun Lauttarantaan on tulossa alue, johon esirakennusvaiheessa voidaan sijoittaa meriläjityskelvottomia ruoppausmassoja sekä muita niin kutsuttuja uusiom...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Alajärvi, Satu
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81374
Kuvaus
Yhteenveto:Turun kaupunki on yhdessä Turun Satama Oy:n kanssa selvittänyt vuosia vaihtoehtoja ruoppausmassojen meriläjitykselle. Selvitystyön lopputuloksena Turun Lauttarantaan on tulossa alue, johon esirakennusvaiheessa voidaan sijoittaa meriläjityskelvottomia ruoppausmassoja sekä muita niin kutsuttuja uusiomateriaaleja kuten ylijäämämaita- ja louheita, ruoppausmassojen stabilointiin tarvittavia voimalaitostuhkia sekä jätekipsiä. Uusiomateriaalien käyttö kohteessa tukee myös kaupungin resurssiviisas Turku 2029- tavoitteita. Koska esirakentamishanke on pitkäkestoinen ja massamääriltään mittava, Turun kaupunki on päättänyt selvittää, aiheuttaako esirakentaminen huolta paikallisyhteisössä ja mitkä hankkeen vaikutukset aiheuttavat huolta eniten. Opinnäytetyössä selvitettiin kyselytutkimuksella asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen huolen aiheita esirakentamiskohteen ympäristö-, asumisviihtyisyys- ja luontovaikutuksiin. Saatuja tuloksia verrattiin teoriaosuudessa esitettyihin muihin tutkimuksiin ja pohdittiin tulosten liittymistä NIMBY-ilmiöön (Not In My Backyard, ei minun takapihalleni), sosiaaliseen toimilupaan ja legitimiteettiin. Vastaajien suurimmat huolenaiheet liittyivät asumisviihtyisyyden alenemiseen, maisemamuutoksiin sekä huoleen omien kiinteistöjen arvon laskusta. Tutkimuksen johtopäätös kuitenkin on, että huolimatta yhteisön pääsääntöisesti negatiivisesta reagoinnista esirakentamishankkeen arvioituihin vaikutuksiin, ei hanketta tulla vastustamaan, eikä NIMBY-ilmiötä muodostu. Sosiaalisen toimiluvan saaminen hankkeelle vaatii kuitenkin pitkäkestoista ponnistelua ja avointa sekä vuorovaikutteista yhteydenpitoa kaupungin ja yhteisön välillä. The City of Turku, together with the Port of Turku Oy, has been looking for a place for dredging spoils that cannot be dumped at sea for years. Such an area was found in Turku's Lauttaranta, where dredging spoils and other so-called recycled materials can be placed in the pre-construction phase. Because the pre-construction project is long-lasting and the masses used are large, the City of Turku has decided to find out whether the residents are concerned about the effects of the pre-construction and, if so, how effects could be reduced or even eliminated. In this thesis, a webbased survey was conducted to find out the concerns of residents and environmental organizations about the environmental, housing and nature impacts of the preconstruction project. The obtained results were compared with other studies presented in the theoretical part and the connection between the results and the NIMBY phenomenon (Not in My Backyard), social licence to operate and legitimacy was considered. The main concerns of the respondents were related to the future construction of the area in general, changes in the landscape and concerns about the decline in the value of their own properties. However, the conclusion of the study was that, although the residents will react negatively to the estimated effects of the pre-construction project, there will be no opposition to the project and there is no place in Lauttaranta for the NIMBY phenomenon. However, gaining community social acceptance requires long-term work and open and interactive communication between the developer and the community.