| Yhteenveto: | Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, miten selkeää kieltä Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ruotsin Folkhälsomyndigheten ovat käyttäneet ruotsinkielisissä verkkoteksteissään koronavirustaudista covid-19. Lisäksi tutkitaan, minkälaisia selkeään kieleen liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja ilmenee kansanterveysvirastojen verkkoteksteissä.
Tutkielman aineisto koostuu neljästä analysoitavasta verkkosivusta tammikuulta 2022, jolloin sekä Suomesta että Ruotsista tarkastellaan kahta verkkosivua. Nämä verkkosivut ovat eritoten lasten ja nuorten huoltajille suunnattuja. Analyysimetodina käytetään Kielineuvoston selkeän virkakielen testiä (Klarspråkstestet), joka mahdollistaa laadullisen tekstianalyysin.
Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että molemmat kansanterveysvirastot ovat onnistuneet suhteellisen hyvin kielen selkeydessä, mutta myös joitakin puutteita esiintyy. Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että Folkhälsomyndigheten ovat eritoten onnistuneet verkkotekstien sisällön ja jäsentelyn mukauttamisessa, ja verkkotekstien sidosteisuus on myös onnistunutta. Ruotsin kansanterveysvirasto on lisäksi onnistunut hyvin virkkeiden ja kappalejaon selkeydessä, ja myös verkkotekstien perspektiivi on lukijalle sopiva. Onkin tulkittavissa, että tässä tutkimuksessa analysoidut verkkotekstit Ruotsista ovat hyödyntäneet selkeämpää kieltä kuin verkkotekstit Suomesta.
|
|---|