| Yhteenveto: | Keväällä 2020 koronapandemian ensimmäinen aalto aiheutti yhteiskunnassamme poikkeuksellisia
toimia, kun valmiuslain myötä ihmisiä pyydettiin eristäytymään omiin koteihinsa. Vanhemmat
siirtyivät etätyöhön, lapset etäopetukseen ja vapaa-aika siirtyi vietettäväksi kodin sisälle. Huoli
lapsiperheistä lisääntyi, kun perheet vetäytyivät pois peruspalveluista ja muista perheen jaksamista
tukevista lähisuhteista. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitä diskursseja syntyi lapsiperheiden korona-arjesta ja miten arki, ja kodin merkitys näyttäytyvät näissä diskursseissa. Tavoitteena on lisätä tietoa siitä, kuinka lapsiperheet ovat kokeneet poikkeusajan lapsiperhearjen.
Perheet ovat perinteisestikin olleet hyvin yksityisiä ja koronan aikainen eristäytyminen vaikeutti
perheiden kanssa tehtävää sosiaalityötä. Samaan aikaan peruspalveluiden palveluvelka kasvoi, kun
peruspalveluiden resursseja suunnattiin koronan hoitamiseen. Tämä johti tuen tarpeiden ennakoimisen vaikeutumiseen. Perheiden ja sosiaalityön välille syntyi kuilu, josta kertoi myös lastensuojeluilmoitusten vähentyminen kevään 2020 aikana.
Tutkimuksessa tehdään katsaus lapsiperheiden arjen tutkimukseen, sekä kodin merkityksen määrittelyyn. Lisäksi taustoitan tutkimustani koronapandemian aikana tehdyillä tutkimuksilla. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimuksen aineiston olen koonnut
kymmenestä koronan poikkeuslain aikana 13.3.2020 – 15.6.2020 julkisesti saatavilla olevista podcasteista, joissa käsiteltiin lapsiperhearkea ja kotia. Aineistoa olen analysoinut tulkitsevan diskurssianalyysin näkökulmasta, samalla keskustellen aikaisemman tutkimustiedon kanssa.
Tutkimukseni tuloksena esitän kolme diskurssia: velvollisuusdiskurssin, selviytymisdiskurssin ja
yhteisöllisyysdiskurssin. Velvollisuusdiskurssissa nähdään kilpailevina selontekoina velvollisuudet
työ- ja perhe-elämästä. Diskurssin sisällä kodille annetaan merkitys fyysisenä velvollisuuksien
näyttämönä. Selviytymisdiskurssissa puhujat antavat selontekoja tavoista selviytyä lapsiperhearjesta. Diskurssin sisällä koti merkityksellistetään henkisenä vankilana. Yhteisöllisyysdiskurssissa selonteot koskevat kotia ympäröivää kontekstia ja koti merkityksellistetään turvapaikkana.
|
|---|