| Summary: | Tässä tutkielmassa tutkin Elokapina-ilmastoliikkeen 3. lokakuuta 2020 Helsingissä järjestämän mielenosoituksen herättämää julkista keskustelua. Poliisi keskeytti mielenosoituksen sumuttamalla mielenosoittajia kaasulla, mistä seurasi kohu sekä sosiaalisessa että journalistisessa mediassa. Tutkielmassa tarkastelen mielenosoituksen herättämää keskustelua hybridinä mediatapahtumana journalistisen median ja Twitterin välillä. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten ja missä mediatapahtuma eteni, ketkä olivat keskeisiä toimijoita tapahtumassa ja millaisia affekteja ja tulkintoja tapahtuma herätti.
Tutkimusaineistoni on kaksiosainen. Ensimmäisen osan muodostavat kolmen valtakunnallisen median (Helsingin Sanomat, Iltalehti, Yle) tekemät jutut mielenosoitukseen liittyen lokakuun 2020 ajalta. Toinen aineistoni koostuu eniten huomiota herättäneistä twiiteistä mielenosoitukseen liittyen. Twiittejä on yhteensä 110. Käytän menetelmänäni monipaikkaista analyysia, jossa sovellan sekä affektintutkimuksen analyysimenetelmiä että diskurssintutkimuksen keinoja.
Mielenosoituksen ympärille muodostunut mediatapahtuma rakentui nopeasti erityisesti videoiden affektiivisuuden kautta. Keskustelu kiihtyi nopeasti, ja Twitterissä näkyy keskustelun vahva polarisaatio sen mukaan, nähtiinkö poliisin toiminta oikeutettuna vai ei. Affektiivisuus tuli esiin sekä mielenosoittajia vastustavissa että kannattavissa kommenteissa muun muassa vihan, ironian ja pettymyksen kautta. Tapahtuman keskeisten toimijoiden twiitit muodostuivat solmukohdiksi, jotka keräsivät runsaasti affektiivisia kommentteja. Uutismediassa korostui erityisesti oikeusdiskurssi tapana tulkita tapahtumaa. Tapahtuma jäsentyi oikeudelliseksi kysymykseksi poliisin voimankäytöstä, minkä kautta yleinen mielipide uutismediassa kallistui mielenosoittajien puolelle. Lisäksi esiin nousee diskurssi, jossa mielenosoittajat nähtiin tavallisia kansalaisia ja normaalia elämää haittaavina häiriköinä. Elokapinan tavoitteet jäivät poliisin ja mielenosoittajien välisen konfliktin varjoon.
Mediatapahtuman affektiivisuus ja dynamiikka julkisuudessa seuraavat aiemman tutkimuksen tuloksia. Tapaus kuvastaa osaltaan ilmastonmuutoskeskustelun polarisaatiota erityisesti sosiaalisessa mediassa.
|
|---|