| Yhteenveto: | Tutkielmassa perehdytään erityisopetuksen ja nykyisen koulunkäynnin ja oppimisen tuen järjestelmän muutoksiin 2000-luvulla. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti tarjontaan kansallisesti vaikuttavat tekijät.
Erityiskysymyksenä on kuntien valtionosuusjärjestelmän muutokset vuonna 2010 ja niiden mahdollinen yhteys tarjottuun tukeen. Heijastuuko kuntatalouden tilanne oppilaiden perusasteella saamaan tukeen? Tulosten perusteella uudistus onnistui tavoitteessaan poistaa rahoitusjärjestelmästä kannustin kunnille vyöryttää kuntakohtaisia kustannuksia valtionrahoituksen piiriin. Kun kunnan talouden yleiskuvan indikaattorina käytetään kunnan tuloveroprosenttia, uudistuksen jälkeisenä aikana yhteys tarjotun tuen ja kuntaveron muutosten välillä on hävinnyt verrattuna uudistusta edeltäneeseen aikaan.
Toisena kysymyksenä tarkastelemme varhaiskasvatuksen mahdollista yhteyttä perusasteella annettuun tukeen. Onko varhaiskasvatuksen osallistumisasteella havaittavissa yhteyttä perusasteella myönnettyyn tukeen tai sen laatuun? Tulosten mukaan varhaiskasvatus ei ole merkittävä selittävä tekijä perusasteella tarjotun tuen määrälle. Myöskään väite siitä, että varhaiskasvatus vähentäisi perusasteella tarjotun tuen määrää, ei saa tukea.
Tutkielmassa käydään läpi aikaisempaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusta koskien sekä erityisopetuksen (special education) rahoitusjärjestelmien muutoksia, että erityisopetuksen vaikuttavuutta. Useissa tutkimuksissa vahvistuu tulos, jonka mukaan vakaviin oppimisvaikeuksiin saatava tuki reagoi heikommin rahoitusjärjestelmän muutoksiin verrattuna lievien oppimisvaikeuksien takia saatuun tukeen.
Koskien erityisopetuksen vaikuttavuutta, läpikäydyn kirjallisuuden mukaan erityisoppilaille tavanomaisessa luokkaympäristössä toteutettu opetus johtaa useimmiten samassa luokkatilassa olevien oppilaiden oppimistulosten laskuun.
|
|---|