| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Suomen ruokajärjestelmän toimijoiden näkemyksiä reilusta ruokamurroksesta. Reilu ruokamurros tarkoittaa ruokajärjestelmän rakenteellista kestävyysmurrosta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Reilun ruokamurroksen tavoitteena on muutos kestävään ja ilmastoystävälliseen ruokajärjestelmään muutoksen sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden.
Tutkielman aineisto koostuu Just Food -hankkeen keräämistä seitsemästä litteroidusta ryhmäkeskustelusta, joihin osallistui laaja joukko toimijoita ruokajärjestelmän eri sektoreilta. Tutkin aineistoa teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkielmassani etsin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä näkemyksiä ruokamurros herättää 1) jako-oikeudenmukaisuudesta, 2) tunnustavasta oikeudenmukaisuudesta ja 3) menettelytapoja ja päätöksentekoa koskevasta oikeudenmukaisuudesta. Käytin tutkimuskysymyksiin sisällytettyjä oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia analyysin apuna. Ulottuvuudet esiintyvät oikeudenmukaisen järjestelmämurroksen kirjallisuudessa.
Tulosten perusteella kaikkiin oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksiin nähtiin liittyvän tiettyjä haasteita sekä nykyisessä ruokajärjestelmässä että ruokamurroksessa, joihin on tulosten perusteella tarpeellista kiinnittää huomiota. Murroksen jako-oikeudenmukaisuus nähtiin liittyvän taloudellisten vaikutusten ja ravitsemuksen jakautumiseen. Tunnustava oikeudenmukaisuus liitettiin tuottajien, maaseudulla asuvien sekä toisaalta kaikkien kuluttajien yhtäläisen arvokkuuden ja erityisyyksien tunnustamiseen. Proseduraalinen oikeudenmukaisuus liitettiin toimijoiden vaikutusmahdollisuuksiin ja osallistamiseen sekä heidän välisiin valta-asemiin. Tulosten perusteella sosiaalinen oikeudenmukaisuus on olennainen osa ruokajärjestelmän kestävyysmurrosta. Ruokamurrosta on edistettävä niin, että kestävyystavoitteisiin liitetään vah-vasti myös oikeudenmukaisuuden tavoittelu, distributiivinen, tunnustava ja proseduraalinen oikeudenmukaisuus huomioiden.
|
|---|