| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aiempien tutkimusten pohjalta, miten lapsen etu toteutuu huostaanottopäätöksissä ja mitä ristiriitoja huostaanottopäätöksissä esiintyy suhteessa lapsen etuun. Tutkimuksen toteutustapa on kirjallisuuskatsaus. Aineistona on käytetty huostaanottoon liittyviä lisensiaatintutkimuksia ja väitöskirjoja. Tutkimuksen tavoitteena on ollut avata lapsen edun määrittelyä oikeuskäsittelyssä ja tuottaa koottua tietoa lapsen edun toteutumisesta huostaanottotilanteissa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelusta, lapsen edusta, huostaanotosta, dokumentoinnista ja kuulemisesta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla aineistoa on ollut mahdollista
tutkia laaja-alaisesti, ilman, että, aineiston analyysia olisivat rajoittaneet tiukat metodit. Aineiston haku on tapahtunut mm. Google Scholarin, Jykdokin, Melindan ja Arto- hakupalvelimien kautta. Laajoista hakutuloksista rajasin tutkimukseni aineiston kuuteen tutkimukseen, joissa on käsitelty lapsen huostaanottoa tai huostaanoton purkamista.
Tutkimusaineistosta nousi esiin ne haasteet, joita lapsen edun ympärillä olemassa. Lapsen edun selvittelyssä tasapainotellaan, niin perheen oikeuksien, velvollisuuksien kuin lapsen oikeuden perheeseen välillä. Lapsen edun argumentaation käyttö on helpompaa, kun huostaanoton syyt ovat selkeästi määriteltävissä, mutta monisyisissä tapauksissa lapsen etu muuttuu fraasiksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapsen edun määrittely on edelleen haastava. Edun määrittelyssä lapsen kuuleminen on avain asemassa, mutta tutkimukset osoittavat, että kuulemisen dokumentoinnissa on olemassa puutteita. Tutkimus nostaa esiin myös sen, kuinka suuri rooli sosiaalityöntekijällä on siinä, että kaikki lapsen edun määrittelyssä olemassa oleva tieto päätyy myös hallinto-oikeuden tietoon.
|
|---|