Tavoitteena muutos rakenteellinen sosiaalityö vaikuttamistyönä

Työssäni paneudun rakenteelliseen sosiaalityöhön vaikuttamistyönä valitsemani tutkimusaineiston pohjalta. Tutkin työssä myös sosiaalialan ja julkisuuden välistä suhdetta, sillä julkisuus on yleinen toimintaympäristö rakenteellisen sosiaalityön vaikuttamistyön toteuttamiselle. Tutkimuskysymykseni on...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Huuhtanen, Lily
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78236
Kuvaus
Yhteenveto:Työssäni paneudun rakenteelliseen sosiaalityöhön vaikuttamistyönä valitsemani tutkimusaineiston pohjalta. Tutkin työssä myös sosiaalialan ja julkisuuden välistä suhdetta, sillä julkisuus on yleinen toimintaympäristö rakenteellisen sosiaalityön vaikuttamistyön toteuttamiselle. Tutkimuskysymykseni on minkälaista rakenteellisen sosiaalityön vaikuttamistyö on? Ja missä kontekstissa rakenteellinen sosiaalityö näyttäytyy julkisuudessa? Työni keskeiset käsitteet ovat vaikuttamistyö ja rakenteellinen sosiaalityö. Rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on muuan muassa tuoda yhteiskunnan epäkohtia esiin julkiseen keskusteluun ja päätöksentekijöille sekä tavoitella muutosta. Vaikuttamisen käsite sosiaalialan kontekstissa on monisyinen, joka usein liitetään asiakastyöhön ja asiakastilanteeseen vaikutamisena. Tarkastelen aihetta tutkimukseen perustuviin tieteellisten tekstien pohjalta, jotka käsittelevät sosiaalityön käytäntöjä, rakenteellista sosiaalityötä ja mediavaikuttamista. Katsauksen tulosten perusteella rakenteellista sosiaalityön vaikuttamistyötä tehdään eri toimintaympäristöissä monipuolisesti ja se koetaan tärkeäksi, mutta sitä ei tehdä tarpeeksi. Vaikuttamistyötä tehdään toiminnan kautta paikallisesti vaikuttamalla asuinalueiden palvelurakenteisiin, sitä voidaan tehdä myös suoraan mediassa, mutta myös laatimalla kampanjoita ammattiliittojen kanssa. Sosiaalityön ja julkisuuden välinen suhde on jännitteinen; sosiaalialan ammattilaiset kokevat taitamattomuutta, eivätkä näyttäydy vapaaehtoisesti julkisuudessa koulutuksen puutteesta tai pelkona että joutuu leimatuksi. Julkisuudessa toimimiseen kaivataan lisäkoulutusta sekä vuorovaikutteisempaa dialogia median kanssa. Ehdotuksena olisi, että median edustajat voisivat perehtyä myös sosiaalialaan koulutusten avulla. Ammattiliitot nähtiin myös keskeisenä tekijänä mediassa toimimisen tukena.