| Yhteenveto: | Turvallinen tutkimus- ja virkistyssukellus vaatii monimutkaisia kognitiivisia toimintoja ja jatkuvaa
päätöksentekoa. Vaikka kaasunarkoosi on tuttu useimmille sukeltajille jotka sukeltavat yli 30 metriin,
sen vaikutuksia pidetään usein vähäisinä tai olemattomina matalammalla kuin 30 metrissä.
Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että narkoosi voi vaikuttaa sukeltajiin myös 30
metrin matalammalla puolen. Kuitenkin kaasunarkoosin vaikutuksista korkeampiin kognitiivisiin
toimintoihin, kuten päätöksentekoon suhteellisen matalassa vedessä 30 metrin syvyydessä, on vain
vähän tietoa. Heikentynyt päätöksenteko voi olla merkittävä turvallisuutta heikentävä tekijä
sukeltajalle. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, kuinka kaasunarkoosi vaikuttaa päätöksentekoon
sukeltajilla, jotka hengittävät paineilmaa 30 metrin syvyydessä. Sukeltajat (N = 22) jaettiin 5- ja 30-
metrin ryhmiin BIS/BAS -kyselylomakkeen perusteella. BIS/BAS -kysely on itsearviointikysely, jonka
tarkoituksena on arvioida yksilön käyttäytymisen taustalla olevia motivaatiojärjestelmiä. Vedessä
käytimme vedenalaisia tabletteja, jotka oli varustettu Iowa Gambling Task (IGT) -ohjelmalla. IGT on
laajasti käytetty psykologinen testi, jota käytetään arvioimaan häiriöitä päätöksenteossa.
Tietämyksemme mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun testiä sovellettiin sukeltajiin. Sukeltajat 30
metrissä saivat matalammat pisteet IGT:ssä kuin sukeltajat 5 metrissä (GLM, z = -2,243, p = 0,025, df
= 20). Tämä viittaa siihen, että narkoosi voi vaikuttaa päätöksentekoon sukeltajilla 30 metrin
syvyydessä. Ikä, painoindeksi (BMI), sukupuoli tai sukellusten lukumäärä eivät vaikuttaneet IGT:n
tuloksiin. Nämä tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, jotka osoittavat, että kaasunarkoosia esiintyy
suhteellisen matalassa syvyydessä ja näyttävät että se voi vaikuttaa korkeampiin kognitiivisiin
toimintoihin.
Safe scientific as well as recreational diving requires complex cognitive functions and constant
decision-making. While gas narcosis is familiar to most divers conducting deep (30+ m) dives, its
effects are often considered minuscule or subtle at 30 metres. Previous studies have shown, however,
that narcosis may affect divers at depths usually considered safe from its influence, but little
knowledge exists on the effects of gas narcosis on higher cognitive functions such as decision-making
in relatively shallow water at 30 metres. Impaired decision-making could be a significant safety issue
for a multitasking diver. Here, we conducted an in-situ study exploring the effects of gas narcosis on
decision-making in divers breathing compressed air under water. The divers (N = 22) were divided
into a 5-metre and 30-metre groups based on their results on the BIS/BAS questionnaire, a self-report
questionnaire designed to assess the motivational systems underlying individual behaviour. In the
water, we used underwater tablets equipped with the Iowa Gambling Task (IGT), a well-known
psychological task used to evaluate impairments in decision-making. To our knowledge, this was the
first time the test was applied to divers. The divers at 30 metres scored lower scores in the IGT than
the divers at 5 metres (GLM, z = -2.243, p = .025, d.f. = 20). This suggests that narcosis may affect
decision-making in SCUBA divers at 30 metres of depth. Age, body mass index (BMI), gender, or the
number of dives did not affect the performance in the IGT. These results support previous studies
showing that gas narcosis is present at relatively shallow depths and show that it may affect higher
cognitive functions.
|
|---|