| Yhteenveto: | Tutkimus käsittelee musiikinopettajaopiskelijoiden käsityksiä luovuudesta sekä luovuuskasvatuksesta osana musiikinopetusta. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia näkemyksiä musiikinopettajaopiskelijoilla on luovuudesta sekä minkälaisia merkityksiä luovalla toiminnalla nähdään olevan musiikkikasvatuksessa. Lisäksi tutkimus pyrkii kartoittamaan, mitä ajatuksia opiskelijoilla on luovuudesta opettajan työssä, sekä minkälaisia haasteita luovuuskasvatukseen mahdollisesti liittyy.
Tutkimuksen keskiössä on selvittää ihmisten kokemuksia ja käsityksiä luovuudesta, joten tutkimusstrategia on laadullinen ja tutkimusote aineistolähtöinen. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävän verkkolomakkeen avulla ja tutkimukseen osallistui 17 musiikinopettajaopiskelijaa ympäri Suomea. Tutkimustulokset analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu luovuustutkimuksen monitieteisen tutkimusalan pääsuuntauksista sekä yleisiin luovuuskäsityksiin vaikuttaneista teorioista. Esiin nostetaan pedagogisia näkökulmia sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden asettamia tavoitteita musiikkikasvatukseen ja luovuuskasvatuksen liittyen. Lisäksi tuloksia tarkastellaan suhteessa aiheesta aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että musiikinopettajaopiskelijat hahmottivat luovuuden kaikille ihmisille saatavilla olevana voimavarana. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli omakohtaisia kokemuksia luovuudesta. Kokemukset liittyivät esimerkiksi musiikin tekemiseen, arkiseen ongelmanratkaisuun sekä joustavuuteen opettajan työssä. Luovuus hahmotettiin prosessina, joka on henkilökohtainen ja yksilöllinen. Musiikillisella luovuudella nähtiin olevan monia ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä vaikutuksia. Luovuuskasvatusta pidettiin tärkeänä osana musiikinopetusta sekä kasvatustyötä ylipäätään. Etenkin tunnetaitojen kehittyminen ja väylä itseilmaisuun nähtiin luovuuskasvatuksen hyötyinä. Luovan ilmaisun keinoja nähtiin olevan useita ja erilaisten itseilmaisun tapojen tarjoamista oppilaille pidettiin tärkeänä. Turvallinen ilmapiiri sekä oppilaantuntemus ja eriyttäminen koettiin luovan toiminnan onnistumisen kannalta tärkeiksi. Luovuutta pidettiin myös välttämättömänä osana yhteiskuntaa, elämää, musiikkia sekä ihmisyyttä.
|
|---|