| Yhteenveto: | Tämä kandidaatintutkielma käsittelee sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia sekä johtajuuden merkityksiä sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille. Johtajuutta tarkastellaan sekä yleisellä tasolla että henkilöstöjohtamisen näkökulmasta, kun taas työhyvinvointia käydään läpi positiivisen ja negatiivisen työhyvinvoinnin kautta sekä objektiivisten työolojen ja subjektiivisen työhyvinvoinnin pohjalta. Tutkielma perustuu tutkimuskirjallisuuden tarkasteluun. Tutkimuskirjallisuuteen kuuluvat pääasiassa Jyväskylän yliopiston tietokannoista löydetyt tai löydettyjen aineistojen lähdeluetteloista esille nousseet aiheeseen liittyvät kirjat, artikkelit, julkaisut ja katsaukset.
Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia edistävät useat yksilölliset tekijät, työyhteisön ilmapiiri ja tuki, organisaatiokulttuuri arvoineen ja monet itse sosiaalityöhön liittyvät tekijät. Työhyvinvointia taas heikentävät samoin tavoin esimerkiksi sosiaalityöntekijän yksilölliset tekijät ja itse työhön tai organisaatioon kytkeytyvät asiat, kuten puutteelliset resurssit, valtava työmäärä ja riittämättömät vaikutusmahdollisuudet. Johtajuudella on merkitystä sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille esimerkiksi tuen antamisen, sitouttamisen ja osaamisen johtamisen kautta, mutta johtajuus voi toisaalta myös kuormittaa työntekijöitä.
|
|---|