| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa käsitellään Suomen ja Kiinan suhteiden kehitystä kylmän sodan loppupuolelta Suomen EU-
jäsenyyden alkuun asti. Vuonna 1950 Suomi oli ollut muiden Pohjoismaiden rinnalla yksi ensimmäisistä Kiinan
kansantasavallan tunnustaneista länsimaista. Neuvostoliiton vaikutuksesta johtunut Suomen ulkopolitiikan
rajallinen liikkumavara piti yhteydenpidon kuitenkin vähäisenä aina Deng Xiaopingin uudistuspolitiikan kaudelle
1980-luvulle asti.
Tutkimuksessa on käytetty Suomen ulkoministeriön arkistoaineistoja, joiden salassapitoaika on 25 vuotta. Kyseessä
on vähän tutkitun aiheen ja aikakauden perustutkimus Suomen ulkopoliittisesta linjasta kansainvälispoliittisella
murroskaudella. Aineisto koostuu pääasiassa Suomen Pekingin suurlähetystön raportoinnista sekä sen ja
ulkoasiainhallinnon välisestä kirjeenvaihdosta. Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisten diplomaattien ja
ulkoasiainhallinnon virallisia käsityksiä Kiinasta ja maiden kahdenvälisistä suhteista.
Suomi kuroi kiinni muiden maiden etumatkaa Kiina-suhteissa Mauno Koiviston kaudella ja se erottautui selvästi
omasta viiteryhmästään, kun Tiananmenin aukion väkivaltaisuuksien jälkeen se ei muiden länsimaiden tapaan
asettanut Kiinalle pakotteita. Kiinalaiset toivat 1990-luvun alkuvuosina arvostuksensa esille useita kertoja ja
maiden välinen kauppa kasvoi räjähdysmäisesti. Suurlähetystön raportoinnissa korostui Kiinan sisäisen tilanteen
asteittainen vakautuminen ja Kiinan tulevaisuuden potentiaali nähtiin kokonaisuudessaan positiivisessa valossa.
Kaupan lisäksi mukaan tuli uusia yhteistyön muotoja, kuten puolustusala. Ihmisoikeuskysymykset nousivat
keskusteluissa keskeiseen asemaan, kun EU-jäsenyyden lähestyessä Suomi alkoi sovittamaan ulkopolitiikkansa
lähemmäksi muita länsimaita. Myös vierailuvaihto kasvoi voimakkaasti, lyhytaikaisesta Tiananmenin
aiheuttamasta alennustilasta huolimatta. Suomen ulkoministeri ja pääministeri vierailivat Kiinassa ja Kiinan
presidentti teki historiallisen ensimmäisen vierailun Pohjoismaihin, kun Jiang Zemin kävi Suomessa vuonna 1995.
|
|---|