Korisliigapelaajien psyykkiset taidot

Psyykkisten tekijöiden merkitystä on alettu sisäistämään urheilussa ja siinä menestymisessä yhä enemmän. Hallitakseen suoriutumistaan urheilijalta vaaditaan omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan itsenäistä säätelyä. Avaimena itsesäätelyyn toimivat urheilijan psyykkiset taidot, joilla on vaikutusta...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kuisma, Kaisa
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76721
_version_ 1828193063235747840
author Kuisma, Kaisa
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Kuisma, Kaisa Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Kuisma, Kaisa Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Kuisma, Kaisa
datasource_str_mv jyx
description Psyykkisten tekijöiden merkitystä on alettu sisäistämään urheilussa ja siinä menestymisessä yhä enemmän. Hallitakseen suoriutumistaan urheilijalta vaaditaan omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan itsenäistä säätelyä. Avaimena itsesäätelyyn toimivat urheilijan psyykkiset taidot, joilla on vaikutusta myös kokonaisvaltaisesti urheilijan henkiseen hyvinvointiin. Psyykkisten taitojen tutkimusta on toteutettu Suomessa kuitenkin varsin vähän, vaikka tarve aiheen tutkimustiedolle on esimerkiksi kokonaisvaltaisen valmentautumisen tavoittelemisen myötä perusteltua. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli muodostaa yleiskuva Suomen pääsarjakoripalloilijoiden eli korisliigapelaajien psyykkisistä taidoista. Tutkimuksessa selvitettiin korisliigapelaajien psyykkisten taitojen tasoa sekä taitoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Lisäksi pelaajia pyrittiin profiloimaan psyykkisten taitojen suhteen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Psyykkisiä taitoja mitattiin Smithin ym. (1995) kehittämällä ACSI-28-kysymyspatteristolla, joka sisälsi seitsemän psyykkistä taitoa. Koripallon joukkueulottuvuuden huomioimiseksi kysymyspatteristoon liitettiin ylimääräinen sosiaalisen kompetenssin dimensio. Tutkimuksen taustamuuttujina kartoitettiin pelaajien ikää, sukupuolta, kansalaisuutta, pelipaikkaa, aikuisten maajoukkueotteluiden määrää, ammattilaisuuden tasoa sekä psyykkisten taitojen harjoittelun määrää. Tutkimusaineisto (n=120) kerättiin joulukuussa 2020 sähköisen Webropol-kyselytyökalun avulla. Aineistoa analysoitiin parametrisillä ja epäparametrisiällä testeillä, kuten itsenäisten otosten t-testillä, Mann-Whitney U-testillä, yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja Kruskal-Wallis-testillä. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin Pearsonin tulomomenttikerrointa, monen muuttujan varianssianalyysia (MANOVA) sekä ryhmittelyanalyysia ja ristiintaulukointia. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella korisliigapelaajien vahvimpia psyykkisiä taitoja olivat vuorovaikutukseen sekä palautteen käsittelemiseen liittyvät taidot. Itseluottamus erottui selkeimmäksi yleisen psyykkisen taitavuuden kuvaajaksi. Ahdistuneisuuden ja stressin säätelyn taidot osoittautuivat merkittäviksi tekijöiksi erilaisten profiilien muodostumisessa. Yleisemmin tunteiden säätelyn taidot nähtiin tutkimuksessa myös korisliigapelaajien tärkeiksi kehityskohteiksi. Pelaajien heikoin taito oli tavoitteenasettelu, joka oli yhteydessä pelaajan kansalaisuuteen ja psyykkisten taitojen harjoittelun määrään. Taitojen harjoittelun määrällä olikin yhteys viiteen tutkimuksessa mitattuun taitoon. Miehet ja naiset erosivat neljässä eri taidossa. Pelaajien iällä, pelipaikalla tai aikuisten maajoukkueotteluiden määrällä ei ollut tutkimuksessa yksinään tilastollisesti merkitsevää vaikutusta psyykkisiin taitoihin tai taitoprofiileihin. Taitoprofiileissa selkeimpänä profiilit erottavana taustamuuttujana toimi ammattilaisuuden taso. Tutkimus tarjoaa tietoa korisliigapelaajien psyykkisten taitojen nykyisestä tasosta, taitoihin vaikuttavista taustatekijöistä sekä psyykkisistä taitoprofiileista. The meaning of psychological skills has been increasingly internalized in sport and sport success. To control their performance in sport athletes need to regulate their own thoughts, emotions and behavior independently. The key to self-regulation is athlete’s psychological skills, which have a comprehensive effect to athlete’s mental wellbeing. Minor amount of research of psychological skills has been conducted in Finland, even though the need for research based knowledge has been agreed.In this Master’s thesis the aim was to form a general view of the psychological skills of the top league basketball players in Finland. The research examined the level of psychological skills and the possible background variables affecting the skills. In addition the study aimed to profile the players regarding to their psychological skills. The research was carried out as a quantitative survey. Psychological skills were measured with Smith’s et al. (1995) ACSI-28-questionnaire, which included seven specific psychological skills. To take the basketball’s team dimension into account, there was an extra dimension of social competence added to the questionnaire. The background variables of the study were player’s age, gender, nationality, playing position, the amount of games in adult’s national team, the level of professionalism and the amount of psychological skills training. The research data (N=120) was collected in December 2020 with the Webropol-query tool. The data analysis was carried out with parametric and nonparametric tests, such as independent samples T-test, Mann-Whitney U-test, one-way ANOVA and Kruskal-Wallis-test. In addition the Pearson correlation coefficient, multivariate analysis of variances (MANOVA), cluster analysis and crosstabulation was used. According to the results the strongest psychological skills of top league basketball players in Finland were skills related to interaction and handling feedback. Self-confidence was the major skill to represent the players overall ability in psychological skills. The skills of anxiety and stress regulation revealed to be the the greatest factors to influence different skill profiles. Emotion regulation in general was seen as an important area for basketball players to improve. The weakest skill of the players was goalsetting, which had a significant relationship to player’s nationality and the amount of the psychological skills training. The amount of psychological skills training associated significantly with five different skills measured in this study. Males and females differed significantly in four of the psychological skills. Players’ age, playing position or the amount of games in national team did not affect significantly the psychological skills or profiles. The greatest background variable to separate the profiles was the level of player’s professionalism. The research gives information about the current level of the psychological skills and variables affecting them as well as the psychological skill profiles of the top league basketball players in Finland.
first_indexed 2021-06-21T20:01:53Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Kalaja, Teppo", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Kuisma, Kaisa", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2021-06-21T06:31:15Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2021-06-21T06:31:15Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2021", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76721", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Psyykkisten tekij\u00f6iden merkityst\u00e4 on alettu sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n urheilussa ja siin\u00e4 menestymisess\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n. Hallitakseen suoriutumistaan urheilijalta vaaditaan omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan itsen\u00e4ist\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4. Avaimena itses\u00e4\u00e4telyyn toimivat urheilijan psyykkiset taidot, joilla on vaikutusta my\u00f6s kokonaisvaltaisesti urheilijan henkiseen hyvinvointiin. Psyykkisten taitojen tutkimusta on toteutettu Suomessa kuitenkin varsin v\u00e4h\u00e4n, vaikka tarve aiheen tutkimustiedolle on esimerkiksi kokonaisvaltaisen valmentautumisen tavoittelemisen my\u00f6t\u00e4 perusteltua. T\u00e4m\u00e4n pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli muodostaa yleiskuva Suomen p\u00e4\u00e4sarjakoripalloilijoiden eli korisliigapelaajien psyykkisist\u00e4 taidoista. Tutkimuksessa selvitettiin korisliigapelaajien psyykkisten taitojen tasoa sek\u00e4 taitoihin vaikuttavia taustatekij\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi pelaajia pyrittiin profiloimaan psyykkisten taitojen suhteen. \n\nTutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Psyykkisi\u00e4 taitoja mitattiin Smithin ym. (1995) kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ACSI-28-kysymyspatteristolla, joka sis\u00e4lsi seitsem\u00e4n psyykkist\u00e4 taitoa. Koripallon joukkueulottuvuuden huomioimiseksi kysymyspatteristoon liitettiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sosiaalisen kompetenssin dimensio. Tutkimuksen taustamuuttujina kartoitettiin pelaajien ik\u00e4\u00e4, sukupuolta, kansalaisuutta, pelipaikkaa, aikuisten maajoukkueotteluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ammattilaisuuden tasoa sek\u00e4 psyykkisten taitojen harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tutkimusaineisto (n=120) ker\u00e4ttiin joulukuussa 2020 s\u00e4hk\u00f6isen Webropol-kyselyty\u00f6kalun avulla. Aineistoa analysoitiin parametrisill\u00e4 ja ep\u00e4parametrisi\u00e4ll\u00e4 testeill\u00e4, kuten itsen\u00e4isten otosten t-testill\u00e4, Mann-Whitney U-testill\u00e4, yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja Kruskal-Wallis-testill\u00e4. Lis\u00e4ksi analyysissa hy\u00f6dynnettiin Pearsonin tulomomenttikerrointa, monen muuttujan varianssianalyysia (MANOVA) sek\u00e4 ryhmittelyanalyysia ja ristiintaulukointia. \n\nTutkimuksesta saatujen tulosten perusteella korisliigapelaajien vahvimpia psyykkisi\u00e4 taitoja olivat vuorovaikutukseen sek\u00e4 palautteen k\u00e4sittelemiseen liittyv\u00e4t taidot. Itseluottamus erottui selkeimm\u00e4ksi yleisen psyykkisen taitavuuden kuvaajaksi. Ahdistuneisuuden ja stressin s\u00e4\u00e4telyn taidot osoittautuivat merkitt\u00e4viksi tekij\u00f6iksi erilaisten profiilien muodostumisessa. Yleisemmin tunteiden s\u00e4\u00e4telyn taidot n\u00e4htiin tutkimuksessa my\u00f6s korisliigapelaajien t\u00e4rkeiksi kehityskohteiksi. Pelaajien heikoin taito oli tavoitteenasettelu, joka oli yhteydess\u00e4 pelaajan kansalaisuuteen ja psyykkisten taitojen harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Taitojen harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 olikin yhteys viiteen tutkimuksessa mitattuun taitoon. Miehet ja naiset erosivat nelj\u00e4ss\u00e4 eri taidossa. Pelaajien i\u00e4ll\u00e4, pelipaikalla tai aikuisten maajoukkueotteluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ei ollut tutkimuksessa yksin\u00e4\u00e4n tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 vaikutusta psyykkisiin taitoihin tai taitoprofiileihin. Taitoprofiileissa selkeimp\u00e4n\u00e4 profiilit erottavana taustamuuttujana toimi ammattilaisuuden taso. Tutkimus tarjoaa tietoa korisliigapelaajien psyykkisten taitojen nykyisest\u00e4 tasosta, taitoihin vaikuttavista taustatekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 psyykkisist\u00e4 taitoprofiileista.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The meaning of psychological skills has been increasingly internalized in sport and sport success. To control their performance in sport athletes need to regulate their own thoughts, emotions and behavior independently. The key to self-regulation is athlete\u2019s psychological skills, which have a comprehensive effect to athlete\u2019s mental wellbeing. Minor amount of research of psychological skills has been conducted in Finland, even though the need for research based knowledge has been agreed.In this Master\u2019s thesis the aim was to form a general view of the psychological skills of the top league basketball players in Finland. The research examined the level of psychological skills and the possible background variables affecting the skills. In addition the study aimed to profile the players regarding to their psychological skills. \n\nThe research was carried out as a quantitative survey. Psychological skills were measured with Smith\u2019s et al. (1995) ACSI-28-questionnaire, which included seven specific psychological skills. To take the basketball\u2019s team dimension into account, there was an extra dimension of social competence added to the questionnaire. The background variables of the study were player\u2019s age, gender, nationality, playing position, the amount of games in adult\u2019s national team, the level of professionalism and the amount of psychological skills training. The research data (N=120) was collected in December 2020 with the Webropol-query tool. The data analysis was carried out with parametric and nonparametric tests, such as independent samples T-test, Mann-Whitney U-test, one-way ANOVA and Kruskal-Wallis-test. In addition the Pearson correlation coefficient, multivariate analysis of variances (MANOVA), cluster analysis and crosstabulation was used.\n \nAccording to the results the strongest psychological skills of top league basketball players in Finland were skills related to interaction and handling feedback. Self-confidence was the major skill to represent the players overall ability in psychological skills. The skills of anxiety and stress regulation revealed to be the the greatest factors to influence different skill profiles. Emotion regulation in general was seen as an important area for basketball players to improve. The weakest skill of the players was goalsetting, which had a significant relationship to player\u2019s nationality and the amount of the psychological skills training. The amount of psychological skills training associated significantly with five different skills measured in this study. Males and females differed significantly in four of the psychological skills. Players\u2019 age, playing position or the amount of games in national team did not affect significantly the psychological skills or profiles. The greatest background variable to separate the profiles was the level of player\u2019s professionalism. The research gives information about the current level of the psychological skills and variables affecting them as well as the psychological skill profiles of the top league basketball players in Finland.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2021-06-21T06:31:15Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2021-06-21T06:31:15Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2021", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "94", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "psyykkiset taidot", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Korisliigapelaajien psyykkiset taidot", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202106213915", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntapedagogiikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Physical Education Teacher Education", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "502", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "itses\u00e4\u00e4tely", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "koripalloilijat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "koripallo", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_76721
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:02:09Z
main_date 2021-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2021
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/2dd37685-3196-4196-917d-2748bfa550e7\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202106213915.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2021
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Kuisma, Kaisa Korisliigapelaajien psyykkiset taidot psyykkiset taidot Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education 502 itsesäätely koripalloilijat koripallo
title Korisliigapelaajien psyykkiset taidot
title_full Korisliigapelaajien psyykkiset taidot
title_fullStr Korisliigapelaajien psyykkiset taidot Korisliigapelaajien psyykkiset taidot
title_full_unstemmed Korisliigapelaajien psyykkiset taidot Korisliigapelaajien psyykkiset taidot
title_short Korisliigapelaajien psyykkiset taidot
title_sort korisliigapelaajien psyykkiset taidot
title_txtP Korisliigapelaajien psyykkiset taidot
topic psyykkiset taidot Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education 502 itsesäätely koripalloilijat koripallo
topic_facet 502 Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education itsesäätely koripallo koripalloilijat psyykkiset taidot
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76721 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202106213915
work_keys_str_mv AT kuismakaisa korisliigapelaajienpsyykkisettaidot