| Yhteenveto: | Selvitän tapaustutkimuksessani, mitä vuosina 1980–1995 syntyneet milleniaaleihin eli Y-sukupolveen kuuluvat vakuutusyhtiön palveluneuvojat odottavat työltään ja erityisesti työn autonomialta. Kartoitan puolistrukturoidulla haastattelulla myös näiden kuuden
vakuutusyhtiön asiakaspalvelun parissa työskentelevän naisen kokemia työn paineita, kuten kiireistä työtahtia ja työn tehostamiseen liittyviä muutoksia, sillä ne on tunnistettu vakuutusalalla jaksamisongelmiksi ja saattavat näin vaikuttaa myös kokemukseen odotusten toteutumisesta.
Teoriaohjaavan sisällönanalyysini mukaan tutkimuksen kohteena olevan vakuutusyhtiön milleniaali-palveluneuvojat odottavat työltään mielekkyyttä, vaihtelevuutta, kehittymismahdollisuuksia, uralla etenemistä, hyvää palkkaa, toimivaa työn ja vapaa-ajan
yhteensovittamista, hyvää esimiestä, työn merkityksellisyyttä sekä autonomiaa. Haastateltavien työodotukset ovat keskenään samanlaisia ja lähes kaikilla ne toteutuvat nykyisessä työssä palkkaa ja autonomiaa lukuun ottamatta. Palveluneuvojat haluaisivat vaikuttaa työaikoihin, työntekopaikkaan, työtehtäviin, toimintatapoihin sekä työn kehittämiseen ja palkkaan, mutta heidän autonomiansa rajoittuu palautteenantoon.
Haastateltavat kokevat autonomian tarpeeseen ja kehittymishalukkuuteen liittyvien odotustensa olevan yksilöllisiä, mutta he uskovat eroja olevan enemmän työpaikkansa milleniaalien ja vanhemman sukupolven välillä kuin milleniaaleilla keskenään.
Palveluneuvojat kokevat paineita työn ennakoimattomuudesta ja poissaoloista johtuvista
jonotilanteista, työnteon keskeytyksistä, työtehtävien lisääntymisestä, järjestelmien muutoksista sekä tulosten seurannasta ja kasvavista tulostavoitteista. Useat työn paineiden aiheuttajat liittyvät kuitenkin vahvasti palveluneuvojien työodotuksiin, ja he pääasiassa
pitävät nopeasta työtahdista ja työssään tapahtuvista muutoksista. Haastateltavat vaikuttavat olevan tyytyväisiä työhönsä työn paineista ja vähäisestä autonomiasta huolimatta.
|
|---|