Asunnottomat ja päihdeongelmaiset asiakkaat aikuissosiaalityön silmin

Tutkielma käsittelee aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden asenteita asunnottomia päihdeongelmaisia kohtaan. Lähtökohtana oli aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu asiakasryhmän haastavuus, ja toisaalta heidän vaikeutensa saada tarvitsemiaan palveluja sosiaali- ja terveystoimessa. Tutkielma on to...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Junttila, Antti
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76620
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielma käsittelee aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden asenteita asunnottomia päihdeongelmaisia kohtaan. Lähtökohtana oli aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu asiakasryhmän haastavuus, ja toisaalta heidän vaikeutensa saada tarvitsemiaan palveluja sosiaali- ja terveystoimessa. Tutkielma on toteutettu teoriaohjaavasti, hyödyntäen Bourdieun teorioita sosiaalisesta kentästä ja laadullisen asennetutkimuksen lähtökohtia kysymyksen asettelussa ja analyysissä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselylomakkeen avulla. Lomakkeessa esitettiiin asunnottomien päihdeongelmaisten toimintakykyä ja resilienssiä sekä tämän asiakaskunnan kanssa työskentelyä koskevia väitteitä. Lisäksi vastaajilta pyydettiin myös kehittämisehdotuksia asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Väitteisiin vastattiin Likert-asteikolla ja avovastauksin. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Tulokset tiivistettiin kolmeen pääteemaan. Ensimmäisessä korostuvat asiakasryhmän oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun vahva puolustaminen sekä tarve sopeuttaa palveluja vastaamaan asiakasryhmän tarpeita. Toisessa asiakkaat nähdään heikon toimintakyvyn omaavina ja “päähän potkittuina” yksilöinä, joiden kanssa pitää keskittyä pieniin askeliin ja elämänlaadun parantamiseen. Kolmannessa heidät nähdään haastavina ja heikosti sitoutuvina sekä tavoitettavina. Heidän kanssaan tulisi työskennellä pääsääntöisesti samoin menetelmin kuin muiden aikuissosiaalityön asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi jalkautumiseen ei nähdä olevan resursseja. Kehittämisehdotuksissa tuotiin esille asenteiden ja koulutuksen parantaminen, sekä moniammatillisen ja verkostoituvan työn lisääminen.