| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin 2000-luvun taitteessa syntynyttä ja edelleen aktiivista omaehtoisen kokeellisen musiikin yhteisöä Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset tekijät määrittävät yhteisöä sen jäsenten mielestä ja millaisin tavoin yhteisö on vaikuttanut jäseniensä kehitykseen musiikin tekijöinä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistolähtöinen. Tutkimusaineisto koottiin kuuden yhteisöön kuuluvan teemahaastatteluin sekä etnografisella kenttäaineistolla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla induktiivisesti. Tulkintakehyksenä käytettiin Gauntlettin (2011) ja Vygotskin (Moran & John-Steiner, 2003) luovuuteen liittyviä malleja.
Yhteisön erityispiirteisiin voi nähdä lukeutuvan musiikin ja ystävyyssuhteiden vahvan liiton, joka on kestänyt ajan kulumista hyvin siitä huolimatta, että yhteisön jäsenet ovat itsenäistyneet musiikin tekijöinä. Sitoutuneisuus yhteisöön on edelleen tärkeää, ja se on auttanut kehityksessä pitkällä aikavälillä. Instituutioiden merkitys on ollut yhteisön muotoutumisessa vähäistä, ja vahvemmassa roolissa on ollut DIY-henkisyys, joka on näkynyt myös aktiivisena tapahtumien järjestämisenä ja julkaisutoimintana. Kansainvälisiä suhteita on rakennettu ja pidetty yllä alusta saakka. Oppimista tapahtuu yhteisön sisällä vertaisoppimisena, mutta myös itsenäisesti. Yhteisön antama tuki tekemiselle on tärkeässä roolissa, ja yhteisön sisällä syntyneet esiintymis- ja julkaisumahdollisuudet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja oppimista. Oppia jaetaan myös mielellään eteenpäin. Tekijät ovat kehityksensä myötä entistä itsellisempiä, ja kontaktit muihin yhteisöihin ja taidelajeihin lisääntyvät koko ajan. Yhteisössä lähennytään etenkin institutionaalisen taidemusiikin piirejä eri tavoin ja kiinnostus on molemminpuolista. Osa yhteisön jäsenistä on myös selvästi ammattimaistunut taiteen tekemisessä ja pystyy elättämään itsensä taiteella.
|
|---|