Opettajan antama palaute ja sen taustalla vaikuttava opettajan stressi ensimmäisen luokan oppitunneilla

Pro gradu tutkielmassamme ‘Opettajan antama palaute ja taustalla vaikuttava stressi ensimmäisen luokan oppitunneilla’ tarkastellaan vähän, keskimääräisesti ja paljon stressaantuneiden opettajien antamaa suullista palautetta oppilaille ensimmäisen luokan oppituntien aikana. Tutkimukseen osallistui 27...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Lukinmaa, Meeri, Mulari, Hanna
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75662
Description
Summary:Pro gradu tutkielmassamme ‘Opettajan antama palaute ja taustalla vaikuttava stressi ensimmäisen luokan oppitunneilla’ tarkastellaan vähän, keskimääräisesti ja paljon stressaantuneiden opettajien antamaa suullista palautetta oppilaille ensimmäisen luokan oppituntien aikana. Tutkimukseen osallistui 27 ensimmäisen luokan opettajaa, jotka jaettiin kolmeen eri stressitasoryhmään kyselylomakevastausten perusteella. Tutkimusaineistona on oppitunneilla kuvattu videoaineisto, joka on kerätty osana Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI) –tutkimusta. Aineistosta tunnistettiin palautekommentteja, jotka analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Palautekommentit jaoteltiin Hattien ja Timperleyn (2007) teorian mukaisesti, jonka jälkeen tunnistettiin neljä aineistolähtöistä alaluokkaa palautteen kohdentumisen perusteella. Nämä alaluokat täydentävät ja antavat uutta tietoa Hattien ja Timperleyn (2007) teoriasta. Tulokset osoittivat, että keskimääräisesti ja paljon stressaantuneiden opettajien palautteen kohdentuminen oli keskenään hyvin samansuuntaista, kun taas vähän stressaantuneiden opettajien ryhmä poikkesi tästä. Vähän stressaantuneet opettajat antoivat muita vähemmän itsesäätelytason palautetta sekä enemmän prosessitason palautetta. Huomionarvoista on, että kaikista tunnistetuista palautekommenteista lähes 40 prosenttia oli kohdentamatonta palautetta, joka ei ohjaa oppilasta etenemään kohti asetettuja tavoitteita. Tämän tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää opettajankoulutusta suunniteltaessa, jotta opettajien taitoa antaa laadukasta palautetta voitaisiin kehittää.