| Summary: | Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää yläkoulun liikunnanopettajien käsityksiä ja
kokemuksia oppilaiden autonomian tukemisesta liikunnanopetuksessa. Tavoitteena oli selvittää
liikunnanopettajien omakohtaisia kokemuksia siitä, miten oppilaiden autonomian tukeminen
näyttäytyy heidän liikunnanopetuksessaan. Tavoitteena oli myös saada tietoa siitä, millaisia
keinoja yläkoulun liikunnanopettajat käyttävät tukeakseen oppilaiden autonomiaa ja kokevatko
he tarvitsevansa apua oppilaiden autonomian tukemisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tutkittavasta ilmiöstä haluttiin saada
syvällisempää tietoa. Aineisto koostui neljän yläkoulun liikunnanopettajan teemahaastattelusta.
Haastateltavat olivat Etelä- ja Pohjois-Suomesta. Heistä kaksi oli naisia ja kaksi miehiä.
Teemahaastattelut toteutettiin etäyhteyksien välityksellä vallinneen koronapandemian vuoksi.
Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineiston sisältö
ryhmiteltiin ja yhdisteltiin eri luokiksi.
Tutkimukseen osallistuneet liikunnanopettajat kokivat autonomian ja autonomian tuen
positiivisena ja tärkeänä asiana. Liikunnanopettajan antaman autonomian tuen nähtiin lisäävän
oppilaiden aktiivisuutta tunnilla. Liikunnanopettajat käyttivät erilaisia keinoja oppilaiden
autonomian tukemisessa, etenkin vaihtoehtojen antaminen nousi esille jokaisen opettajan
kohdalla. Oppilaiden autonomian tukemiseen liittyi myös haasteita, sillä oppilaiden kyky ottaa
vastuuta omasta toiminnasta vaihteli eri oppilaiden ja ryhmien välillä. Liikunnanopettajat
kokivat, että heillä on enimmäkseen riittävät valmiudet oppilaiden autonomian tukemiseen,
mutta osoittivat myös kiinnostusta kehittää omaa osaamistaan ja halua osallistua koulutukseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaiden autonomian tukeminen koettiin
merkityksellisenä asiana liikunnanopetuksessa. Opettajilla oli useita keinoja oppilaiden
autonomian tukemiseen, ja ne olivat aiempien tutkimusten kanssa samansuuntaisia. Uutena
asiana nousi esille se, että oppilaiden autonomian tukeminen ei ole niin yksiselitteistä ja siksi
autonomiaa tulisi tuoda opetukseen vähitellen oppilaiden kehityksen taso ja yksilölliset
valmiudet huomioiden.
|
|---|