Ekapeli-intervention yhteys sanatason lukusujuvuuden muutokseen ja peliajan merkityksen tarkastelu akateemisen oppimisajan näkökulmasta

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia Ekapeli-intervention yhteyttä sanatason lukusujuvuuteen yksilö- ja ryhmätasolla. Yksilötason peliaikaa tarkasteltiin akateemisen oppimisajan (eng. Academic Learning Time, ALT, Fisher ym., 1980) näkökulmasta. Tutkielma on osa Niilo Mäki Instituutin DysGeBra-t...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Wiander, Mari
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74534
Description
Summary:Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia Ekapeli-intervention yhteyttä sanatason lukusujuvuuteen yksilö- ja ryhmätasolla. Yksilötason peliaikaa tarkasteltiin akateemisen oppimisajan (eng. Academic Learning Time, ALT, Fisher ym., 1980) näkökulmasta. Tutkielma on osa Niilo Mäki Instituutin DysGeBra-tutkimushanketta, jonka tarkoituksena oli selvittää lukivaikeuden taustatekijöitä ja Ekapeliharjoittelun tehokkuutta. Tämän tutkielman aineisto koostuu 145 ensimmäisen vuosiluokan oppilaan lukutaidon alku- ja loppumittauksesta ja kuusi viikkoa kestäneen harjoittelujakson lokidatasta. Intervention vaikutusta ryhmätasolla tutkittiin toistomittausten varianssianalyysillä. ALT-peliajan yhteyttä sanatason lukusujuvuuteen tutkittiin hierarkkisella lineaarisella regressioanalyysilla sanatason lukusujuvuuden alkumittauksen ja lukutaidon taustatekijät vakioiden. Tulosten mukaan sekä koe- että kontrolliryhmä kehittyi yhtä paljon sanatason lukusujuvuudessaan, eli oppiminen ei ollut erilaista Ekapeli-interventioon osallistuneilla lapsilla. Sanatason lukusujuvuuden merkitsevät selittäjät olivat sanatason lukusujuvuus alkumittauksessa, alkuäänteen nimeäminen, kirjainten nopea sarjallinen nimeäminen ja ALT-peliaika. ALT-peliaika lisäsi mallin selitysastetta neljällä prosentilla. Mitä enemmän oppilaalla oli ALT-peliaikaa, sitä enemmän hän kehittyi sanatason lukusujuvuudessaan. Oppimispelien peliaikaan liittyviä tekijöitä tulee siis selvittää tarkemmin. Näin voidaan kehittää sekä oppimispelejä että ottaa huomioon paremmin pelaamisympäristöön liittyviä tekijöitä, esimerkiksi aikuisen roolia, aktiivisen ja onnistuneen peliajan mahdollistamiseksi.