#SharedEurope - so that they know we're still here communications campaign for a network of European cultural institutions in London

Taide ja kulttuuri ovat tärkeitä pehmeän vaikuttamisen työkaluja, jotka tutkitusti lisäävät sosiaalista koheesiota ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Luova sektori muodostaa lähes 5,5 prosenttia Euroopan Unionin kokonaisbruttokansantuotteesta ja unioni rahoittaa taide- ja kulttuurivaihtoa Euroopassa....

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Miettunen, Essi
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73795
Kuvaus
Yhteenveto:Taide ja kulttuuri ovat tärkeitä pehmeän vaikuttamisen työkaluja, jotka tutkitusti lisäävät sosiaalista koheesiota ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Luova sektori muodostaa lähes 5,5 prosenttia Euroopan Unionin kokonaisbruttokansantuotteesta ja unioni rahoittaa taide- ja kulttuurivaihtoa Euroopassa. Riippuvuus unionin myöntämästä rahoituksesta altistaa luovan sektorin kuitenkin poliittisille muutoksille. Britannian EU-ero varjostaa saarivaltiossa harjoitettavaa kulttuuridiplomatiaa. EU-organisaatiot ovat huolissaan toimintansa jatkumisesta Britanniassa brexitin jälkeen. Yksi näistä organisaatioista on EUNIC London -verkosto, joka muodostuu Lontoossa vaikuttavista EU-maiden kulttuuritoimijoista. Osallistuin keväällä 2019 verkoston toimintaan ja ymmärsin, että kulttuuritoiminnan jatkumisen turvaamiseksi EUNIC Londonin viestinnän tulisi olla tehokkaampaa, jotta verkoston tunnettuus lisääntyisi ja se tavoittaisi kaikki potentiaaliset kohderyhmät. Tutkimukseni tavoitteeksi muodostui selvittää keinoja, joilla EUNIC Londonin sosiaalisen median kanavat saisivat lisää seuraajia. Verkostolla oli käytössään aihetunniste #SharedEurope, jota päätettiin hyödyntää viestinnän kehitysprojektissa. Verkoston jäsenillä oli käytössään eriävät resurssit, jonka takia tutkimusmetodiksi muodostui työpajojen sarja, joka johtaisi Eurooppa -teemaiseen viestintäkampanjaan. Näin voisimme huomioida jokaisen jäsenen näkemykset ja tukea eurooppalaista taidetta. Juholinin (2009) ohjeiden mukaan selvitimme EUNIC Londonin keskeiset viestit, kohderyhmät ja viestintäkanavat, joilla heidät voisi tavoittaa. Analysoin aineiston vertaamalla EUNIC Londonin kanavien tilastotietoja aikaan ennen ja jälkeen kampanjan. Tutkimus osoitti, että rajoitetuillakin resursseilla on mahdollista toteuttaa viestintäkampanja tinkimättä sen teemasta. Kanavasta riippuen EUNIC Londonin seuraajamäärät kasvoivat ja täten voi olettaa, että yhä useammat ovat tietoisia verkoston toiminnasta ja tapahtumista. Mikä tärkeintä, tämä lisää verkoston yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuuden Britanniassa, jossa kansainvälisen luovan sektorin tulevaisuus on vielä tuntematon.