Eriyttäminen etäopetustilanteessa erityisopettajien näkemyksiä opetuksen eriyttämisestä ja siihen liittyvistä tekijöistä etäopetustilanteessa

Keväällä 2020 Suomen peruskoulut suljettiin koronaepidemian takia ja opetus siirtyi etäopetukseen. Tutkimuksessani perehdyin erityisopettajien näkemykseen siitä, miten erityisopetuksessa keskeinen opetuksen eriyttäminen onnistui etäopetustilanteessa. Tarkoituksena oli tunnistaa fyysisen eriyttämisen...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Rainio, Anu
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73584
Kuvaus
Yhteenveto:Keväällä 2020 Suomen peruskoulut suljettiin koronaepidemian takia ja opetus siirtyi etäopetukseen. Tutkimuksessani perehdyin erityisopettajien näkemykseen siitä, miten erityisopetuksessa keskeinen opetuksen eriyttäminen onnistui etäopetustilanteessa. Tarkoituksena oli tunnistaa fyysisen eriyttämisen eli opiskelun siirtämisen kouluympäristöstä kotiin etuja ja haasteita sekä muun opetus-työn eriyttämisen onnistumisen mahdollisuuksia ja ongelmia. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Aineisto hankittiin teemahaastattelun sekä kyselylomakkeen avulla. Haastateltavina oli kuusi erityisopettajaa, joilla kaikilla oli kokemusta etäopetusajan erityisopetuksesta. Tulosten mukaan etäopetuksen onnistuminen on yhteydessä oppilaan hyviin tietoteknisiin taitoihin sekä riittävän kehittyneisiin toiminnanohjaustaitoihin. Myös koulun ja kodin välinen yhteistyö on tärkeää etäopetustilanteessa. Etäopetuksesta hyötyvät etenkin oppilaat, jotka ovat häiriöherkkiä tai omaavat negatiivisen ryhmäroolin. Opettajat eriyttävät opetustaan monipuolisesti. Onnistuneeseen eriyttämiseen nähdään olevan yhteydessä hyvä oppilaantuntemus, riittävä suunnitteluaika ja mahdollisuus yhteissuunnitteluun sekä myös mahdollisuus kohdata oppilaita henkilökohtaisesti. Formatiivinen arviointi koetaan toimivaksi etäopetuksessa. Arviointiongelmia aiheuttavat kuitenkin yhteissuunnittelun puute ja summatiivinen arviointi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaiden tietoteknisiä taitoja tulisi kehittää järjestelmällisemmin, jotta he selviytyisivät etäopetustilanteesta. Myös oppimisen ja osallisuuden arviointia tulee kehittää tutkimuspohjaisesti ja näin mahdollistaa kaikkien oppilaiden oikeus oppimiseen ja osallisuuteen.