| Yhteenveto: | Uusiutunut hajajätevesiasetus vaatii vesiensuojelullisista näkökulmista tiukempia vaatimuksia jätevesijärjestelmien puhdistustehokkuudesta, mikä haastaa useita kiinteistöjä, joilla on vanhentunut järjestelmä. Haja-asutusten jätevesijärjestelmien
vuotaminen kiinteistön ympäristöön ja erityisesti kaivoon on tutkittava enemmän,
jotta kiinteistönomistajilla on parempi ymmärrys vanhentuneet järjestelmän
riskeistä ja siten parempi motivaatio uudistaa järjestelmänsä. Tässä tutkielmassa
tutkittiin viiden eri yksityisen kaivon laatua, yksi porakaivo Nurmijärveltä ja neljä
rengaskaivoa Gennarbystä, ennen ja jälkeen kiinteistöllä toteutettujen
jätevesijärjestelmän rakentamisesta kesällä ja syksyllä 2017. Oletuksena oli, että
vanhentunut jätevesijärjestelmä olisi voinut vaikuttaa kaivon laatuun, ja tätä
tutkittiin tavallisilla kaivoveden laatuanalyyseillä sekä HPLC-SEC:llä eli korkean
erotuskyvyn nestekromatografia kokoekskluusiolla (High Performance Liquid Size
Exclusion Chromatography). HPLC-SEC-menetelmällä pystytään tavallisten
orgaanisen aineen määrittäjien lisäksi selvittämään kaivoveden päätyneen
luonnollisen orgaanisen aineksen, NOM (natural organic matter), alkuperää.
Nurmijärven kaivon laatu ei muuttunut merkittävästi vuodenaikoina, kun taas
Gennarbyn kaikissa kaivoissa kromatogrammien perusteella NOMin määrä laski,
mutta toisaalta laatu huononi osassa mikrobiologisilta ominaisuuksilta. Kiinteistön
sakokaivoilla on voinut olla vaikutusta laatuun, mutta koeasetelman rajoitukset
antavat vain tietyn hetken laadun, jolloin vuodenajalla ja kaivojen ympäristöllä on
ollut vaikutusta kaivon laatuun.
|
|---|