| Yhteenveto: | Listaamattoman yhtiön arvonmäärityksessä sovelletaan tyypillisesti markkina-arvomenetelmää, jossa kohdeyhtiön arvo perustuu verrokkitransaktioihin tai verrokkiyhtiön arvostustasoon. Mikäli vertailukelpoisia verrokkitransaktioita ei ole käytettävissä, voidaan arvonmäärityksessä käyttää verrokkiyhtiönä pörssilistattua yhtiötä. Herää kuitenkin kysymys, kuinka suuren likviditeettialennuksen sijoittaja vaatii tekemällään sijoitukselle, siitä hyvästä, että hän tekee sijoituksen pieneen epälikvidiin yhtiöön suuren pörssilistatun yhtiön sijaan.
Tutkimuksessa mitattiin, kuinka suuri likviditeettialennus on pienissä pohjoismaalaisissa yhtiöissä ja eroavatko tulokset eri hinnoittelukertoimien välillä. Tutkimuksessa verrataan yrityskaupan kohteena olevan listaamattoman yhtiön hinnoittelukerrointa ostavan pörssilistatun yhtiön vastaavaan kertoimeen. Tässä tutkimuksessa kohteena on kolme eri hinnoittelukerrointa, jotka pohjautuivat käyttökatteeseen, liikevoittoon ja liikevaihtoon. Tutkimusaineisto pohjautuu Mergermarket tietokantaan, joka sisältää yritysarvoltaan 1–20 miljoonan euron suuruiset yrityskaupat Pohjoismaissa vuosina 2016–2018.
Teoreettinen viitekehys koostuu arvonmääritysmenetelmistä, jonka pohjalta määritellään yhtiön arvonmuodostukseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi viitekehyksessä on käsitelty listaamattoman yhtiön arvonmääritykseen liittyviä erityispiirteitä. Tutkimusaineistoa analysointiin kvantitatiivisin menetelmin ja kohdeyhtiön ja ostavan yhtiön hinnoittelukertoimista muodostettiin uusi muuttuja, joka kuvaa hinnoittelukertoimien välistä prosentuaalista erotusta, eli likviditeettialennusta. Likviditeettialennusta analysoitiin keskiarvon ja mediaanin osalta yhden otoksen t-testillä.
Likviditeettialennuksen suuruudeksi saatiin käyttökatteeseen pohjautuvan hinnoittelukertoimen mediaanin osalta 42,72 prosenttia, joka on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Muiden hinnoittelukertoimien osalta ei saatu merkitseviä tuloksia ja hinnoittelukertoimet erosivat toisistaan merkittävästi.
|
|---|