"Niin laadukkaasti kuin mahdollista" työsuorituksen arviointi lastensuojelun sosiaalityössä

Tutkielman tehtävänä on selvittää millaisia työsuorituksen arviointimenetelmiä sosiaalityöntekijät kuvaavat ja miten sosiaalityöntekijät näkevät julkisen organisaation suorituksen arvioinnin ja arviointikäytännöt lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa. Aineisto kostuu erään julkisen organisaat...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kurkipuro, Kati
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72839
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tehtävänä on selvittää millaisia työsuorituksen arviointimenetelmiä sosiaalityöntekijät kuvaavat ja miten sosiaalityöntekijät näkevät julkisen organisaation suorituksen arvioinnin ja arviointikäytännöt lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa. Aineisto kostuu erään julkisen organisaation lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden yksilöhaastatteluista. Tutkielman analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkielman tulokset osoittavat, että lastensuojelun sosiaalityön lähiesimiestyössä käytettiin tulkintakeskusteluja ja kokemustietoa suorituksen arvioinnin keinona. Lisäksi organisaatiossa oli käytössä helppoja numeerisia suorituksen arvioinnin keinoja, jotka näyttivät enemmän julkisen organisaation rituaaleilta, kuin sosiaalityön arkityötä ohjaavana työsuorituksen johtamisen välineiltä. Sosiaalityöntekijät tekivät selontekoa, mutta he eivät saaneet palautetta siitä, mihin sosiaalityöntekijöiden raportoimaa tietoa kerättiin ja miten tietoa hyödynnettiin. Tutkielman aineiston valossa sosiaalityöntekijät käyttävät reflektoivaa itsearviointia työn suorituksen arviointimenetelmänä. Yhtenä itsearvioinnin mittarina nousi esiin sosiaalityöntekijöiden tunne asiakassuhteen laadusta. Sosiaalityöntekijät kysyivät asiakaspalautetta, mutta se ei ollut suunnitelmallista tai säännönmukaista ja se perustui omaehtoisuuteen, eikä organisaatio tähän ohjannut. Sosiaalityöntekijät näkivät työsuorituksen arvioinnin haasteena johdon ja esihenkilön tiedollisen ja fyysisen etäisyyden sekä monitoimijaisen auttamisverkoston, jolloin lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun laatuun ja vaikuttavuuteen nähtiin vaikuttavan myös muut toimijat. Sosiaalityöntekijät suhtautuivat arviointiin myönteisesti ja toivoivat sitä osaksi arkityön kehittämistä. Lisäksi arviointia toivottiin osaamisen kehittämisen tueksi ja tapauskohtaisen arvioinnin keinoksi. Keskeisimpänä tuloksena tutkielmassa oli, että arviointitiedon puutteet lisäsivät epätietoisuuden kokemusta, ja vahvisti sitä kautta henkistä kuormitusta. Suorituksen arviointi ja arkityön kehittäminen arvioinnin keinoin voi parhaillaan osaltaan tukea sosiaalityöntekijöiden hyvinvointia.