Kuin yrittäisi laittaa nöyrästi kissoja riviin suomalaisten tanssitaidejohtajien näkökulmia johtamiseen

Tutkimus käsittelee tanssitaidejohtajuutta suomalaisella tanssikentällä ja positiivisen johtamisorientaation käsitteen alla johtamisen psykologiaa sekä positiivista johtamista. Suomalaisella tutkimuskentällä tanssitaidejohtamista ei ole aiemmin tutkittu, ja tanssin kentän työhyvinvointiongelmien esi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Suonperä, Laura
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71729
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimus käsittelee tanssitaidejohtajuutta suomalaisella tanssikentällä ja positiivisen johtamisorientaation käsitteen alla johtamisen psykologiaa sekä positiivista johtamista. Suomalaisella tutkimuskentällä tanssitaidejohtamista ei ole aiemmin tutkittu, ja tanssin kentän työhyvinvointiongelmien esiin noustessa on herännyt kysymyksiä johtamiskäytänteistä alalla. Haastatteluilla ja itsearviointikyselyllä selvitettiin kuuden suomalaisen tanssitaidejohtajan käsityksiä johtajuudesta ja positiivisten johtamisstrategioiden toteutumista työarjessa sekä tanssitaiteen erityispiirteitä liiketoimintana. Tulosten mukaan johtajat kokevat työnsä ennen kaikkea vuorovaikuttamisena monien eri sidosryhmien kanssa ja vastuun jakamisena sekä positiivisia strategioita hyödynnetään itsearvion mukaan työarjessa tehokkaasti. Tanssitaidealaan yhdistetään erityispiirteinä kehollisuus, ihmisten kohtaaminen ja tunteiden merkitys arjessa. Työhyvinvointikysymykset sekä positiivinen johtaminen koetaan ajankohtaisina teemoina. Taiteen arvo, organisaatiotoiminnan erityispiirteet sekä ympäristön muutokset tulee tanssitaidejohtamisessa ottaa huomioon, ja uusia ajattelutapoja kentän kehittämiseksi etsitään jatkuvasti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tanssin kentällä on tapahtumassa johtamiskäytänteiden murros vahvasta autoritäärisen johtamisen perinteestä kohti nykyaikaista jaetumpaa johtajuutta ja jatkuva kehittyminen johtamis- hallinnollisilla alueilla on tarpeen.