Innovaatioekosysteemit ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyö työelämän edustajien näkökulma

Tutkimuksessa tarkastellaan ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä osana innovaatioekosysteemien toimintaa, jossa opiskelijoiden suorittamat harjoittelut, opinnäytetyöt ja projektityöt luovat ekosysteemissä yhden toiminnallisen tason. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä on jäsennett...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Partanen, Veera
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71541
Description
Summary:Tutkimuksessa tarkastellaan ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä osana innovaatioekosysteemien toimintaa, jossa opiskelijoiden suorittamat harjoittelut, opinnäytetyöt ja projektityöt luovat ekosysteemissä yhden toiminnallisen tason. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä on jäsennetty innovaatioekosysteemien lisäksi viime vuosina myös oppimisen ekosysteeminä, joka kielii toiminnallisesta muutoksesta ja uusista yhteistyön ulottuvuuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työelämän edustajien näkökulmia ammattikorkeakoulun kanssa tehtyyn yhteistyöhön ekosysteemimäisessä ympäristössä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin osana valtakunnallista eAmk-hanketta. Tutkimuksen aineisto muodostui 20 eri aloilla toimivien työelämän edustajien puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Tutkimuksen lähestymistapa ja aineiston analyysi oli teoriaohjaava. Analyysin lähtökohtana käytettiin Lakkalan ja Lipposen (2004) muodostamaa oppimisen infrastruktuurien -mallia. Analyysin perusteella työelämän näkökulmia tarkasteltiin kahden pääteeman alle jäsennettynä. Nämä teemat olivat: koulutuksellisen yhteistyön ekosysteemi ja työelämän odotukset yhteistyölle. Tulokset osoittavat, että yhteistyössä on vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Etenkin tilaa on erilaisten digitaalisten ratkaisujen omaksumiselle yhteistyön välineiksi ja organisaatioiden yhteisten toimintatapojen kehittämiselle. Tuloksissa kävi myös ilmi, että työelämän organisaatioissa odotetaan pääasiassa tiedon siirtämisen kautta generoituvaa hyötyä. Työelämän organisaatioissa odotetaan myös, että ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti yhteistyön edistämiseksi ja työelämälähtöisyyden lisäämiseksi. Tulosten perusteella näyttää siltä, että opiskelijoiden harjoitteluihin, opinnäytteisin ja projekteihin liittyvä toiminta voi tukea pitkäjänteisen yhteistyön ja ekosysteemimäisen toiminnan muodostumista. Tämä kehitys voi kuitenkin nostaa esiin uusia haasteita, kuten ammattikorkeakoulujen ”tehtäväsekaannuksen” tai työelämän voimakkaan vaikutuksen koulutuksen toteuttamiseen. Jatkossa olisi mielenkiintoista tarkastella millä tavoin ammattikorkeakoulut ja työelämän organisaatiot muodostavat yhteisiä toimintatapoja ja miten näitä yhteistyösuhteita johdetaan.