| Summary: | Väestömme ikärakenne on vanhenevaa, johon on havahduttu esimerkiksi ikääntyneiden
virkistystoiminnan kasvattamisen osalta. Tämä näkyy muun muassa taidelähtöisten
menetelmien sovellettavuudessa, niiden viemisessä hoivaympäristöihin sekä muusikoita
hoivaympäristöihin suuntaavien erikoistumiskoulutuksien tarpeen lisääntymisenä. Musiikin ja
hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä on saatavilla runsaasti tietoa, mutta siitä huolimatta sairaalaja hoivamuusikkoudesta toimimisesta on tietoa verrattain vähän. Tutkimukset ovat tuottaneet
tähän mennessä tietoa runsaimmin asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta musiikin
hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Tästä syystä on tärkeää tuottaa tietoa myös hoivamuusikon
näkökulmasta sekä selvittää mistä elementeistä he kokevat identiteettinsä muodostuvan
hoivaympäristöissä työskennellessään. Haastattelututkimukseni perustuu tiedon ja
ymmärryksen tuottamiseen ammattimuusikoiden kokemuksista hoivaympäristöissä
työskentelystä aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa haastateltiin neljää ammattimuusikkoa, joilla löytyi kokemusta sairaaloista sekä
hoivaympäristöissä työskentelystä. Hoivaympäristöihin lukeutui esimerkiksi erilaisia
hoivapalveluita tuottavat laitokset, palvelutalot, päivä- ja hyvinvointikeskukset.
Haastateltavilla ei ollut hoivamuusikkouteen suuntaavia erikoistumiskoulutuksia. Tästä syystä
saatiin lisätietoa kentällä jo-toimivien muusikoiden näkökulmista ja kokemuksista.
Musiikin ja hyvinvoinnin kenttien kohtaamispaikoissa toimii useita erilaisia toimijoita ja ala
kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi musiikin ja
hyvinvoinnin alan toimijoiden keskuudessa. Aihe on erittäin ajankohtainen yhteiskunnallisesti
sekä myös koulutuspoliittisesta näkökulmasta. Tutkimuksen avulla voidaan myös pyrkiä
edistämään yhteistoimijuutta musiikkialan sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välillä.
|
|---|