Työuupumuksen kuntoutuksen monialaisuus kuntoutujan silmin

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työuupumuksen kuntoutusta kuntoutujien näkökulmasta. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mitä eri toimijoita osallistuu työuupumuksen kuntoutukseen ja miten kuntoutujat kokevat tämän avun. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Amartya Senin (1993) kykyjen j...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lauttia, Mari
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70124
Description
Summary:Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työuupumuksen kuntoutusta kuntoutujien näkökulmasta. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mitä eri toimijoita osallistuu työuupumuksen kuntoutukseen ja miten kuntoutujat kokevat tämän avun. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Amartya Senin (1993) kykyjen ja toiminnan teoria. Tutkielman teoria osiossa jaetaan työuupumuksen kuntoutukseen lääkinnälliseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Tutkimuskysymyksinä ovat: Minkälaista työuupumuksen kuntoutus on Suomessa kuntoutujan näkökulmasta? Mitkä eri toimijat osallistuvat työuupumuksen kuntoutukseen Suomessa? Millä tavoin lääkinnällisen, sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen toimijat osallistuvat työuupumuksen kuntouttamiseen? Tutkielma pyrkii antamaan kuvan siitä, mitkä tahot osallistuvat työuupumuksen kuntoutukseen ja miten kuntoutujat kokevat saavansa avun. Tutkielma esittää myös, mitä tulevaisuuden toiveita kuntoutujilla on kuntoutuksen jälkeen. Tutkielma on laadullinen fenomenologis- hermeneuttinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty Webropol-kyselyn avulla. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdesta Facebookin vertaisryhmästä joulukuussa 2019. Aineisto koostui 91 henkilön vastauksista viiteen eri kysymykseen, joista kaksi oli avoimia kysymyksiä ja kolme tilastollisia. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.