| Yhteenveto: | Tämä maisterintutkielma keskittyy sanaston oppimiseen ja opettamiseen. Sanaston opiskelun yhteydessä voidaan hyödyntää sanaketjuja, joiden avulla opittua sanastoa voidaan tehokkaasti tallentaa muistiin. Teoriaosuudessa käsitellään sanaston opiskelua yleisellä tasolla sekä tarkemmin vieraiden kielten näkökulmasta. Työssä käsitellään myös oppimisprosesseja, jotka tapahtuvat tiedostaen ja tiedostamatta. Oppiaksemme sanastoa tarvitsemme molempia osa-alueita. Tietoinen ja tiedostamaton oppiminen ovat oppimisprosesseja, joita tapahtuu jatkuvasti sanaston opiskelun aikana. Mentaalileksikko on sanaston opiskelun kannalta tärkeä tekijä. Sanasto tallentuu mentaalileksikossa verkostoihin, joista sanoja voi tarvittaessa ottaa käyttöön. Kaikki tunneilla läpikäyty sanasto ei tallennu automaattisesi mentaalileksikkoon, vaan sanan tallentuminen vaatii paljon toistoa ja harjoitusta.
Sanaston osaamisessa osaaminen jakautuu reseptiiviseen ja produktiiviseen sanaston osaamiseen. Reseptiivisellä sanasvarastolla tarkoitetaan sanoja, joita ymmärrämme, mutta emme osaa tuottaa niitä itse. Produktiivisella sanavarastolla tarkoitetaan sanoja, joita osaamme myös itse tuottaa puheessamme. Termit reseptiivinen ja produktiivinen toistuvat tutkielmassa myös tehtävien yhteydessä. Reseptiiviset tehtävät keskittyvät kuunteluun ja lukemiseen. Produktiiviset tehtävät keskittyvät puhumiseen ja tekstin tuottamiseen.
Materiaalipaketin raameina toimivat työn teoriaosuus sekä perusopetuksen opetussuunnitelma. Materiaalipaketissa yhdistetään tutkielman teoriaa opetustyön käytäntöön. Tehtävissä hyödynnetään sanaketjuja, jotka toistuvat tehtävissä ja ne kirjataan ylös oppilaiden omiin sanastovihkoihin. Sanastovihkot toimivat oppilaiden omina henkilökohtaisina sanastovarastoina, joita kannustetaan käyttämään myös tehtäväpaketin käytön jälkeen.
|
|---|