| Summary: | Tässä Pro gradu –tutkielmassa tutkitaan talouskasvun, velkasuhteen ja korkotason välistä yhteyttä Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja euroalueen alueilla. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia aikaisemmin, mutta tulosten välillä on ollut huomattavia eroavaisuuksia eikä siten muuttujien välistä yhteyttä ole onnistuttu osoittamaan varmuudella. Eroten suurimmasta osasta aikaisempia tutkimuksia, tässä tutkielmassa yhteyttä pyritään tutkimaan neljännesvuosittaisen aineiston avulla. Talouskasvun, velkasuhteen ja korkotason välistä yhteyttä tutkitaan Grangerin kausaalisuusmenetelmällä. Tutkittavana aikavälinä käytetään vuosia 2000-2019 ja siten pyritään tutkimaan erityisesti vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen valtioiden velkakriisin vaikutuksia. Lisäyksenä aikaisempaan kirjallisuuteen, tässä tutkielmassa tutkitaan myös keskuspankkien harjoittaman epätavanomaisen rahapolitiikan ja erityisesti määrällisen keventämisen mahdollisia vaikutuksia muuttujien väliseen kausaliteettiin. Tämän Pro gradu –tutkielman tulosten mukaan selkeää kausaliteettia muuttujien välillä ei onnistuttu havaitsemaan. Kausaliteetti havaittiin ainoastaan 10% merkitsevyystasolla. Lisäksi kausaliteetin suunnassa oli merkittäviä eroja eri talousalueiden välillä. Iso-Britanniassa talouskasvu vaikutti velkasuhteeseen ja korkotasoon, kun taas Yhdysvalloissa korkotaso vaikutti talouskasvuun ja velkasuhteeseen. Euroalueella puolestaan velkasuhde vaikutti talouskasvuun ja korkotasoon. Määrällisen keventämisen huomiointi muutti tuloksia siten, että samat kausaliteetit onnistuttiin havaitsemaan myös 5% merkitsevyystasolla lukuun ottamatta Iso-Britanniaa, missä kausaliteetti havaittiin edelleen 10% merkitsevyystasolla. Yksikköjuuritestit osoittivat differoitujen aikasarjojen olevan stationaarisia, mikä lisäsi tulosten luotettavuutta. Poikkeuksena oli velkasuhde Iso-Britanniassa, joka osoittautui epästationaariseksi differoinnista huolimatta.
|
|---|