| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia luokanopettajilla on varhennetusta kieltenopetuksesta. Tämän pääkysymyksen avulla pyrin löytämään vastauksen toiseen kysymykseen, joka on: Mitä havaintoja opettajat ovat tehneet oppilaiden suullisen vieraan kielen taidon kehittymisestä?
Vuoden 1.1.2020 kielenopetuksen varhentaminen käynnistyi jokaisessa suomalaisessa alakoulussa. Tutkimuksessani mainitsen viime vuosien aikana tapahtuneesta kehityksestä, joka on johtanut tähän muutokseen. Syvennyn tutkimuksessani myös kielentutkimuksen teorioihin ja käsitteisiin. Avaan myös nykyaikana kielentutkimuksessa tärkeäksi pidettyjen käsitteiden output ja input merkitystä ja haen sen yhteyttä varhennettuun kielenopetukseen.
Pro graduni on fenomenologinen tutkimus, jonka aineiston keräsin viideltä luokanopettajalta haastattelemalla. Aineisto on kerätty vuoden 2020 maaliskuussa. Pyrkimyksenä on ollut tulkita aineistosta löytämiäni merkityskokonaisuuksia.
Tutkimustulokset osoittavat, että varhennettua kieltenopetusta pidetään erittäin hyvänä asiana. Opettajat ovat osanneet käyttää opetuksessaan toiminnallisuutta, joka on todettu tehokkaaksi opetuskeinoksi. Luonnollisten oppimistilanteiden luominen innostaa oppilasta oppimaan uutta kieltä. Kielen oppiminen on tehokasta, kun se alkaa nuorella iällä.
|
|---|