Emotional appeals as persuasion techniques in non-profit organization Greenpeace’s Twitter account

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee tunteisiin vetoavia ja tunteita herättäviä retorisia keinoja, joiden pyrkimyksenä on vakuuttaa yleisöä. Tutkimus kohdistui voittoa tavoittelemattoman järjestön Greenpeacen Twitter-julkaisuihin ja siihen, millaisten tunteisiin vetoavien retoristen keinojen avulla...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Harju, Veera
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69319
Kuvaus
Yhteenveto:Tämä kandidaatintutkielma käsittelee tunteisiin vetoavia ja tunteita herättäviä retorisia keinoja, joiden pyrkimyksenä on vakuuttaa yleisöä. Tutkimus kohdistui voittoa tavoittelemattoman järjestön Greenpeacen Twitter-julkaisuihin ja siihen, millaisten tunteisiin vetoavien retoristen keinojen avulla järjestö mahdollisesti pyrkii vakuuttamaan kohdeyleisönsä. Kohdeyleisöksi tutkimuksessa katsottiin Greenpeacen Twitter-tilin seuraajat. Aineisto sisälsi 65 Greenpeacen vuonna 2019 julkaisemaa Twitter-postausta ja niitä analysoitiin kvalitatiivisesti. Aineiston analyysissä keskityttiin tunnistamaan tunteita herättäviä vakuuttamiseen pyrkiviä keinoja sekä löydettyjen keinojen käyttötapoja. Tutkimusmenetelmä sovellettiin kahdesta aikaisemmin toteutetusta tutkimuksesta, jotka tarkastelivat voittoa tavoittelemattomien järjestöjen vakuuttamisstrategioita ja -keinoja kirjoitetun kielenkäytön näkökulmasta. Connorin ja Gladkovn (2004) tutkimus keskittyi voittoa tavoittelemattomien järjestöjen varainkeruukirjeisiin ja Nelzenin (2017) tutkimuksessa puolestaan tarkasteltiin eri järjestöjen vakuuttamiskeinoja sosiaalisen median alustoilla. Tutkimuksessa todettiin Greenpeacen pyrkivän vakuuttamaan kohdeyleisöään vetoamalla heidän tunteisiinsa. Käytetyimmiksi keinoiksi paljastuivat yleisön arvoihin sekä uskomuksiin vetoaminen sekä retoristen kysymysten käyttäminen julkaisuissa.