Summary: | Toiminnallisuus kielten opetuksessa on yleistynyt 2000-luvun alusta alkaen ja se jatkaa suosiotaan edelleen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa kielenopetuksen viitekehykset, kuten Eurooppalainen viitekehys kielille (EVK) sekä Perusopetuksen opetussuunnitelma (OPS). Molemmat viitekehykset painostavat toiminnallisten työtapojen käyttämistä kielten oppimisessa eri ikäluokilla. Vaikka toiminnallisuudesta nykyään puhutaankin kielen opettamisen yhteydessä suhteellisen usein, tämän opetusmenetelmän vaikutuksista oppilaisiin ja oppimiseen ei ole laajemmin tutkittu. Täten, tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia, kuinka toiminnallisia opetusmenetelmiä käytetään peruskoulun englannin kielen tunneilla sekä millaisia vaikutuksia toiminnallisilla tehtävillä on niin oppilaisiin kuin oppimistilanteisiin. Tutkielma otti huomioon sekä oppilaiden ja opettajien näkökulmat, mutta painotti kuitenkin oppilaiden kokemuksia. Aineisto koostui kahdesta englannin kielen oppitunnin observoinnista ja kahden englannin kielen opettajan sekä kahden oppilasryhmän haastatteluista. Aineiston analyysissa on käytetty sisällönanalyysia.
Tuloksien mukaan toiminnallisten työtapojen osuus viikoittaisesta opetuksesta on rajallinen, vaikka opettajat käyttävätkin monipuolisia aktiviteetteja opetuksessaan. Toiminnallisuuden käytön vähäisyyteen vaikuttavat kurssikirjojen tiukka etenemistahti sekä haasteet erilaisten ryhmien kanssa. Kuitenkin niin oppilaat kuin opettajatkin suosivat toiminnallisuutta ja pitävät sitä mieluisana oppimis- ja opetusmenetelmänä. Tutkimuksessa ilmeni, että toiminnallisilla työtavoilla on positiivisia vaikutuksia oppilaiden oppimiskokemuksiin, heidän käyttäytymiseensä sekä motivaatioon. Opettajien mielestä toiminnallisuus vaikuttaa muun muassa oppilaiden oppimistuloksiin, keskittymiseen, mielentilaan sekä luokan yhteiseen ilmapiiriin. Tutkimustuloksia ei voida kuitenkaan yleistää rajallisen aineiston perusteella.
|