Kaiken takana on terveys terveyskäsitykset kuntien laajoissa hyvinvointikertomuksissa

Tutkielman tavoitteena on selvittää terveyden määrittymistä Espoon, Oulun, Paimion sekä Rautavaaran laajoissa hyvinvointikertomuksissa. Metodina tutkielmassa on diskurssianalyysi, jonka avulla terveyden määrittymistä lähestytään sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä. Lisäksi tutkielman teore...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Korpisaari, Kaarina
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68977
Description
Summary:Tutkielman tavoitteena on selvittää terveyden määrittymistä Espoon, Oulun, Paimion sekä Rautavaaran laajoissa hyvinvointikertomuksissa. Metodina tutkielmassa on diskurssianalyysi, jonka avulla terveyden määrittymistä lähestytään sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä. Lisäksi tutkielman teoreettisena pohjana on biolääketieteellinen malli ja WHO:n holistinen malli terveydestä. Aineisto koostuu Espoon, Oulun, Paimion ja Rautavaaran laajoista hyvinvointikertomuksista vuosille 2017- 2020/2021. Tutkielman tutkimuskysymys on, miten terveyttä määritellään kuntien laajoissa hyvinvointikertomuksissa? Tulokset osoittavat, että kuntien laajoissa hyvinvointikertomuksissa terveyttä ei määritellä ja terveyttä käsitellään ”annettuna” kategoriana. Toisaalta tulokset osoittavat, että hyvinvointikertomuksien tietopohjana olevat terveyden indikaattorit mittaavat terveyttä biolääketieteellisen mallin mukaisesti. Analyysissä terveyden indikaattorien perustelut osoittavat terveyden indikaattorien valinnan pohdintaa hyvinvointikertomuksissa. Terveyden pohjatietona käytettyjä ja valittuja terveyden indikaattoreita ei ole hyvinvointikertomuksissa juurikaan perusteltu. Tulosten perusteella terveyskäsitys kuntien laajoissa hyvinvointikertomuksissa on heikko ja mittareiden taustalla olevasta biolääketieteellisestä terveysmallista ei ole tietoa tai sitä ei ole pohdittu. Yleinen johtopäätös on, että kuntatasoinen terveyspolitiikka perustuu osittain biolääketieteellisen malliin terveydestä, kun laajemmat poliittiset suunnat ohjaavat terveyspolitiikkaa WHO:n terveysmallin mukaisesti.