Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla

Kaupunkipyöräjärjestelmien määrä on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja lähivuosina on odotettavissa, että niiden määrä tulee entisestään lisääntymään. Kaupunkipyöräjärjestelmän nähdään olevan yksi parhaista kestävän liikenteen ratkaisusta, millä voidaan vastata ilmastonmuutokseen. Lisäksi...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mikkonen, Tuija
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68944
_version_ 1828193069979140096
author Mikkonen, Tuija
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Mikkonen, Tuija Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Mikkonen, Tuija Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Mikkonen, Tuija
datasource_str_mv jyx
description Kaupunkipyöräjärjestelmien määrä on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja lähivuosina on odotettavissa, että niiden määrä tulee entisestään lisääntymään. Kaupunkipyöräjärjestelmän nähdään olevan yksi parhaista kestävän liikenteen ratkaisusta, millä voidaan vastata ilmastonmuutokseen. Lisäksi kaupunkipyöräjärjestelmän avulla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä terveyden ja talouden osa-alueilla. Suomessa ensimmäinen kokonaisvaltainen kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016 Helsingissä, josta se on levinnyt ympäri maata. Aikaisempien tutkimusten perusteella on tunnistettu, että nykyiset kaupunkipyöräjärjestelmät eivät palvele kaikkia tasapuolisesti ja käyttäjäjoukko on hyvin homogeeninen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjät ja ei-käyttäjät ovat käyttäjäprofiileiltaan Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin alueilla ja onko heissä eroa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita, mitkä syyt ovat yhteydessä kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 379 henkilöä. Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti käyttäneensä kaupunkipyöriä ja loput 60 prosenttia muodostui ei-käyttäjistä. Vastaajilta tiedusteltiin sosiodemografisia tietoja, toimintakykyyn terveyteen ja liikuntatottumuksiin liittyviä asioita sekä kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyviä syitä. Tuloksia tarkasteltiin ensin kaikkien kaupunkipyörien käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä, minkä jälkeen vertailtiin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueiden kaupunkipyöräpalveluiden käyttäjiä ja ei-käyttäjiä toisiinsa. Käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä havaittiin useita tilastollisesti merkitseviä eroja. Kaupunkipyörien käyttäjissä oli enemmän nuorempia, korkeamman tutkinnon suorittaneita ja paremmin tienaavia kuin ei-käyttäjissä. Käyttäjät kokivat toimintakykynsä ja terveytensä useammin paremmaksi kuin ei-käyttäjät. Vantaan ei-käyttäjissä oli suurempi osuus alemman tutkinnon suorittaneita verrattuna Helsinkiin ja Espooseen. Käytännöllisyys ja riippumattomuus aikatauluista olivat tärkeimmät kaupunkipyörän valintaan vaikuttavat syyt. Oman pyörän käyttö ja tunne, että palvelua oli hankala käyttää, olivat yhteydessä kaupunkipyörien käyttämättömyyteen. Espoossa ja Vantaalla käyttämättömyyden syyksi oli valittu Helsinkiä useammin se, että kaupunkipyöräasemia ei ollut matkan varrella. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia tuloksia siitä, että kaupunkipyöräpalvelu ei palvele myöskään Helsingin, Espoon ja Vantaan alueiden asukkaita tasapuolisesti. Kaupunkipyöräpalvelun kehittämisessä ja käyttöönotossa tulisi tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon koko alueen asukaskunta ja arvioida millainen järjestelmä alueelle soveltuu. Kaupunkipyöräjärjestelmä on kallis investointi, joten käyttöönoton suunnittelutyöhön kannattaa varata riittävästi aikaa. On huomioitava, että palvelun hyötyjä ei saavuteta, jos palvelulla ei ole käyttäjiä tai jos käyttö lisääntyy vain niiden joukossa, jotka muutoinkin hyödyntävät kestäviä liikkumismuotoja. Bikesharing systems have grown rapidly in recent years, and further growth is expected in the coming years. Bikesharing is seen as one of the best forms of sustainable transportation modes, which can help contain climate change. In addition, bikesharing can contribute to positive effects in public health and the economy. In Finland the first modern bikesharing system was established in Helsinki 2016, after which the usage has been spread to rest of the country. Recent studies have found that bikesharing systems are not available to all equally, and that the users of bikesharing systems are actually a very homogenous group globally. The aim of this study was to examine who the users and non-users of bikesharing systems in the area of Helsinki, Espoo and Vantaa are, and if there are differences between the cities. In addition, the study aimed to identify specific motivators and barriers to bikeshare system usage. The study was carried out in co-operation with Helsinki Region Transport. The data in this study was collected by using electronic survey in December 2019. In total, 3 379 respondents completed the survey, out of which 40 percent were bikesharing system users and 60 percent were non-users. The questionnaire included questions about background, ability to function, state of health and physical activity, as well as motivations and barriers to usage of bikeshare system. The results were first analyzed for all users and non-users, after which comparisons were made between users and non-users between the cities of Helsinki, Espoo and Vantaa. There were several statistically significant differences between users and non-users. Bikeshare system users in the area of Helsinki, Espoo and Vantaa tended to be younger, higher educated and with higher income in comparison to non-users. In addition, users felt their ability to function and their state of health often better than non-users. Non-users in Vantaa tended to have lower education compared to non-users in Helsinki and Espoo. The most common motivators among users were convenience and independence from schedules. Non-users' most common barriers were using own bike and that bikesharing systems were perceived as difficult to use. In Espoo and Vantaa, the reason for non-usage was more often lack of bikesharing stations along the route compared to Helsinki. Results of this study confirm earlier results of recent studies, where bikeshare systems also in the area of Helsinki, Espoo and Vantaa are not equal and seem to serve a specific group. In the future development and implementation of bikesharing systems more care should be placed on the people of the area, together with a careful estimation of what kind of bikeshare system would be suitable for that area. Bikesharing system is an expensive investment and thus worth careful planning. It is relevant to remember that benefits of bikeshare systems cannot be achieved with no users or if usage only increases within groups that already use sustainable transportation modes.
first_indexed 2020-05-12T20:05:45Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Laine, Antti", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Mikkonen, Tuija", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-05-12T12:21:05Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-05-12T12:21:05Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68944", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelmien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut viime vuosina r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti ja l\u00e4hivuosina\r\non odotettavissa, ett\u00e4 niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulee entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4n\r\nn\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan yksi parhaista kest\u00e4v\u00e4n liikenteen ratkaisusta, mill\u00e4 voidaan vastata\r\nilmastonmuutokseen. Lis\u00e4ksi kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4n avulla voidaan saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4\r\nhy\u00f6tyj\u00e4 terveyden ja talouden osa-alueilla. Suomessa ensimm\u00e4inen kokonaisvaltainen\r\nkaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2016 Helsingiss\u00e4, josta se on levinnyt\r\nymp\u00e4ri maata. Aikaisempien tutkimusten perusteella on tunnistettu, ett\u00e4 nykyiset\r\nkaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t palvele kaikkia tasapuolisesti ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4joukko on hyvin\r\nhomogeeninen.\r\nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisia kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4n\r\nk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja ei-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiileiltaan Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin\r\nalueilla ja onko heiss\u00e4 eroa. Lis\u00e4ksi oltiin kiinnostuneita, mitk\u00e4 syyt ovat yhteydess\u00e4\r\nkaupunkipy\u00f6rien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen. Tutkimus toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Helsingin\r\nseudun liikenne -kuntayhtym\u00e4n kanssa. Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4\r\nkyselylomakkeella joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteens\u00e4 3 379 henkil\u00f6\u00e4. Vastaajista 40\r\nprosenttia ilmoitti k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 kaupunkipy\u00f6ri\u00e4 ja loput 60 prosenttia muodostui ei-k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4.\r\nVastaajilta tiedusteltiin sosiodemografisia tietoja, toimintakykyyn terveyteen ja\r\nliikuntatottumuksiin liittyvi\u00e4 asioita sek\u00e4 kaupunkipy\u00f6rien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen\r\nliittyvi\u00e4 syit\u00e4. Tuloksia tarkasteltiin ensin kaikkien kaupunkipy\u00f6rien k\u00e4ytt\u00e4jien ja ei-k\u00e4ytt\u00e4jien\r\nv\u00e4lill\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen vertailtiin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueiden\r\nkaupunkipy\u00f6r\u00e4palveluiden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja ei-k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 toisiinsa.\r\nK\u00e4ytt\u00e4jien ja ei-k\u00e4ytt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4 havaittiin useita tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja.\r\nKaupunkipy\u00f6rien k\u00e4ytt\u00e4jiss\u00e4 oli enemm\u00e4n nuorempia, korkeamman tutkinnon suorittaneita ja\r\nparemmin tienaavia kuin ei-k\u00e4ytt\u00e4jiss\u00e4. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kokivat toimintakykyns\u00e4 ja terveytens\u00e4\r\nuseammin paremmaksi kuin ei-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. Vantaan ei-k\u00e4ytt\u00e4jiss\u00e4 oli suurempi osuus alemman\r\ntutkinnon suorittaneita verrattuna Helsinkiin ja Espooseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys ja\r\nriippumattomuus aikatauluista olivat t\u00e4rkeimm\u00e4t kaupunkipy\u00f6r\u00e4n valintaan vaikuttavat syyt.\r\nOman py\u00f6r\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 ja tunne, ett\u00e4 palvelua oli hankala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, olivat yhteydess\u00e4\r\nkaupunkipy\u00f6rien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen. Espoossa ja Vantaalla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden syyksi oli\r\nvalittu Helsinki\u00e4 useammin se, ett\u00e4 kaupunkipy\u00f6r\u00e4asemia ei ollut matkan varrella.\r\nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia tuloksia siit\u00e4, ett\u00e4 kaupunkipy\u00f6r\u00e4palvelu\r\nei palvele my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Helsingin, Espoon ja Vantaan alueiden asukkaita tasapuolisesti.\r\nKaupunkipy\u00f6r\u00e4palvelun kehitt\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa tulisi tulevaisuudessa ottaa\r\nparemmin huomioon koko alueen asukaskunta ja arvioida millainen j\u00e4rjestelm\u00e4 alueelle\r\nsoveltuu. Kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4 on kallis investointi, joten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton suunnitteluty\u00f6h\u00f6n\r\nkannattaa varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa. On huomioitava, ett\u00e4 palvelun hy\u00f6tyj\u00e4 ei saavuteta, jos\r\npalvelulla ei ole k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 tai jos k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyy vain niiden joukossa, jotka muutoinkin\r\nhy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kest\u00e4vi\u00e4 liikkumismuotoja.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Bikesharing systems have grown rapidly in recent years, and further growth is expected in the\r\ncoming years. Bikesharing is seen as one of the best forms of sustainable transportation modes,\r\nwhich can help contain climate change. In addition, bikesharing can contribute to positive\r\neffects in public health and the economy. In Finland the first modern bikesharing system was\r\nestablished in Helsinki 2016, after which the usage has been spread to rest of the country.\r\nRecent studies have found that bikesharing systems are not available to all equally, and that the\r\nusers of bikesharing systems are actually a very homogenous group globally.\r\nThe aim of this study was to examine who the users and non-users of bikesharing systems in\r\nthe area of Helsinki, Espoo and Vantaa are, and if there are differences between the cities. In\r\naddition, the study aimed to identify specific motivators and barriers to bikeshare system usage.\r\nThe study was carried out in co-operation with Helsinki Region Transport. The data in this\r\nstudy was collected by using electronic survey in December 2019. In total, 3 379 respondents\r\ncompleted the survey, out of which 40 percent were bikesharing system users and 60 percent\r\nwere non-users. The questionnaire included questions about background, ability to function,\r\nstate of health and physical activity, as well as motivations and barriers to usage of bikeshare\r\nsystem. The results were first analyzed for all users and non-users, after which comparisons\r\nwere made between users and non-users between the cities of Helsinki, Espoo and Vantaa.\r\nThere were several statistically significant differences between users and non-users. Bikeshare\r\nsystem users in the area of Helsinki, Espoo and Vantaa tended to be younger, higher educated\r\nand with higher income in comparison to non-users. In addition, users felt their ability to\r\nfunction and their state of health often better than non-users. Non-users in Vantaa tended to\r\nhave lower education compared to non-users in Helsinki and Espoo. The most common\r\nmotivators among users were convenience and independence from schedules. Non-users' most\r\ncommon barriers were using own bike and that bikesharing systems were perceived as difficult\r\nto use. In Espoo and Vantaa, the reason for non-usage was more often lack of bikesharing\r\nstations along the route compared to Helsinki.\r\nResults of this study confirm earlier results of recent studies, where bikeshare systems also in\r\nthe area of Helsinki, Espoo and Vantaa are not equal and seem to serve a specific group. In the\r\nfuture development and implementation of bikesharing systems more care should be placed on\r\nthe people of the area, together with a careful estimation of what kind of bikeshare system\r\nwould be suitable for that area. Bikesharing system is an expensive investment and thus worth\r\ncareful planning. It is relevant to remember that benefits of bikeshare systems cannot be\r\nachieved with no users or if usage only increases within groups that already use sustainable\r\ntransportation modes.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2020-05-12T12:21:05Z\r\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-05-12T12:21:05Z (GMT). No. of bitstreams: 0\r\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "99", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ei-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kyselytutkimus kaupunkipy\u00f6rien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202005123152", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikunnan yhteiskuntatieteet", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Social Sciences of Sport", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5032", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kaupunkiliikenne", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kaupungit", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "py\u00f6r\u00e4ily", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kevyt liikenne", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kaupunkipy\u00f6r\u00e4t", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "Vantaa", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "Espoo", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "Helsinki", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "k\u00e4ytt\u00f6", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_68944
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:02:38Z
main_date 2020-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2020
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/a660b257-e2b6-4897-945f-c75c4f161a5b\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202005123152.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2020
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Mikkonen, Tuija Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla kaupunkipyöräjärjestelmä ei-käyttäjä käyttämättömyys Liikunnan yhteiskuntatieteet Social Sciences of Sport 5032 käyttäjät kaupunkiliikenne kaupungit pyöräily kevyt liikenne kaupunkipyörät Vantaa Espoo Helsinki käyttö
title Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla
title_full Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla
title_fullStr Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla
title_full_unstemmed Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla
title_short Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla
title_sort kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä helsingin espoon ja vantaan alueilla
title_txtP Kyselytutkimus kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä tekijöistä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla
topic kaupunkipyöräjärjestelmä ei-käyttäjä käyttämättömyys Liikunnan yhteiskuntatieteet Social Sciences of Sport 5032 käyttäjät kaupunkiliikenne kaupungit pyöräily kevyt liikenne kaupunkipyörät Vantaa Espoo Helsinki käyttö
topic_facet 5032 Espoo Helsinki Liikunnan yhteiskuntatieteet Social Sciences of Sport Vantaa ei-käyttäjä kaupungit kaupunkiliikenne kaupunkipyöräjärjestelmä kaupunkipyörät kevyt liikenne käyttäjät käyttämättömyys käyttö pyöräily
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68944 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202005123152
work_keys_str_mv AT mikkonentuija kyselytutkimuskaupunkipyörienkäyttöönjakäyttämättömyyteenliittyvistätekijöistähels