| Summary: | Tämä sosiaalityön pro gradu -tutkielma kohdistuu maahan muuttaneiden äitien kokemuksiin kotoutumisesta ja äitiyden yhdistämisestä kodin ulkopuoliseen elämään. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty näkemys monilapsisten maahan muuttaneiden äitien kotiin jäämisestä sekä kotoutumisen haasteista. Tutkimuksen tarkoitus on täydentää tätä näkemystä äitien kertomasta tuotetun vastapuheen avulla heidän kokemuksiinsa perustuen kotoutumisesta, osallisuudesta, toimijuudesta ja arjesta. Tutkimustehtävänä on kriittisesti tarkastella yhteiskunnan kykyä tuottaa osallisuuden edellytyksiä. Sitä tarkastellaan arjen kansalaisuuden käsitteen avulla. Viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään Aila-Leena Matthiesin (2017) hyvinvointipalveluiden osallistumisparadigmaan liittyviä keskusteluja osallistumisen mahdollisuuksista ja haasteista. Äitien kokemuksia selvitetään kuuden vähintään viisi vuotta Suomessa asuneen 30–50-vuotiaan äidin haastattelujen avulla.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen laadullinen tutkimus ja aineistonkeruun menetelmäksi temaattinen tutkimushaastattelu. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Äitien kokemuksia tavoitettiin fenomenologisen-hermeneuttisen - ja vastapuhetta konstruktionistisen metodin avulla. Tutkimus osoitti näiden äitien kotoutumiskokemusten perusteella heidän olevan perinteisiä työssäkäyviä perheen äitejä. Näkökulma täydentää ja laajentaa maahan muuttaneista äideistä muodostunutta kuvaa ja vahvistaa myös näkemystä heidän huomioimisesta kategorisoidun ryhmän sijaan yksilöinä.
Tutkimuskysymykseksi valittiin, millaisia osallisuuden mahdollisuuksia ja haasteita yhdistyy kotoutumiseen äitien kertomana. Tulokseksi saatiin, että äidit ovat osanneet rakentaa itselleen ja perheilleen yhteiskunnan tarjoamista kotouttamispalveluista toimivat edellytykset arjesta selviytymiseen sekä onnistuneet kanavoimaan edellytykset itselleen toimiviksi kotoutumismahdollisuuksiksi. Kotoutumiseen liittyvinä haasteina tulee esille koto-ohjauksen-, tiedon-, viranomaisasioinnin-, kielikurssien, konkreettisen työ- ja harjoittelupaikkojen tarve. Lisäksi haasteena koetaan myös toisen kotimaisen - eli ruotsinkielen osaamisen vaatimus. Toisena tutkimuskysymyksenä selvitettiin, kuinka tutkia äitien kertomaa vastapuheena yhteiskunnan tarjoamalle kotoutuvan naisen identiteetille. Äidit kertovat tutkimuksessa onnistuneesta kotoutumisestaan. He ovat onnistuneet rakentamaan uudessa kotimaassaan äitiytensä uudelleen sekä sopeuttamaan toimintatapansa sen sosiaalisen rakenteen mukaisesti.
|
|---|