| Yhteenveto: | Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten sekä saamelaisten kategorisointia sekä
kategorioihin kytkeytyviä diskursseja ranskalaisen astemittausretkikunnan jäsenen Réginald Outhier’n päiväkirjassa
Journal d’un voyage au Nord en 1736 & 1737. Vuosina 1736–1737 Pierre Louis Moureau de Maupertuis’n johtama
tieteellinen retkikunta matkasi Ranskasta tuolloisen Ruotsin pohjoisosiin Tornionlaakson alueelle suorittaakseen
astemittauksia maapallon muodon selvittämiseksi. Outhier’n päiväkirja sisältää runsaasti kuvailuja niin suomalaisista
kuin saamelaisistakin, ja tarjoaa näin ollen mielenkiintoisen historiallisen näkökulman suomalaisuuteen ja
saamelaisuuteen.
Aineistoni koostuu Outhier’n vuonna 1744 julkaistun päiväkirjan merkinnöistä Tornionlaaksossa vietetyltä
ajanjaksolta, eli kesäkuusta 1736 seuraavan vuoden kesäkuuhun. Pituudeltaan aineisto on noin 122 sivua. Olen
rajannut aineiston vain Tornionlaaksossa vietettyyn aikaan, sillä maininnat saamelaisista ja suomalaisista rajoittuvat
tähän päiväkirjan osaan. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisiin kategorioihin suomalaisia ja saamelaisia
kategorisoidaan päiväkirjassa? Millaisia määreitä näihin liittyy? 2. Mitä diskursseja kytkeytyy suomalaisten ja
saamelaisten kategorioihin?
Tarkastelen aineistoani diskurssintutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä käsin, tukeutuen sosiaalisen
konstruktionismin mukaiseen käsitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentumisesta vuorovaikutuksessa. Hyödynnän
sekä kategorioiden, että diskurssien käsitettä, tukeutuen vahvasti Michel Foucault’n (2014) näkemyksiin tiedosta ja
vallasta analysoidessani aineistoa niin kielellisen mikrotason kuin yhteiskunnallisen makrotasonkin kautta.
Pääasiallisena nimityksenä suomalaisista käytettiin termejä Finnois sekä Finlandais (suomalainen), ja
suomalaisuuden kategorian merkittävimpinä määreinä esiintyivät kieli sekä yhteiskunnallinen asema. Pääkategoria
”suomalaiset” koostuu päiväkirjassa useammasta alakategoriasta, kuten suomalaiset sotilaat sekä talonpojat.
Suomalaisten kategoriaan kytkeytyvät kunnioituksen sekä sivistymättömyyden diskurssit, jotka luova suomalaisista
toisaalta ahkeraa ja sankarillista, toisaalta taikauskoista sekä kielitaidotonta kuvaa ranskalaisen näkökulmasta.
Saamelaisten pääasiallisena kategoriana toimii lähinnä ”Lapon” (lappalainen). Sanaa ”saamelainen” ei käytetä
päiväkirjassa, ja kategorian liitetyistä määreistä useimmat liittyvät ulkonäköön sekä elintapoihin. Saamelaisuuteen
kytkeytyvät diskurssit ovat vierauden sekä luonnonläheisyyden diskurssit, joiden myötä saamelaiset näyttäytyvät
aineistossa vieraina, mutta taitavina luontoihmisinä.
Tutkielma antaa historiallista näkökulmaa sekä suomalaisten että saamelaisten asemaan 1700-luvun
Euroopassa niin kansainvälisessä kuin paikallisessakin yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tekstissä muodostuu
selkeitä valtarakenteita, joissa ranskalaiset ovat hierarkiassa korkeimpana ja saamelaiset usein alimpana. Saamiani
tuloksia voidaan vertailla myös laajemmassa historiallisessa kontekstissa eri aineistojen kautta, jolloin voidaan saada
uutta ja merkittävää tietoa esimerkiksi hyödyntämällä kolonisaation käsitettä.
|
|---|