Yli viisikymppisenä hankitun korkeakoulututkinnon henkilökohtainen merkitys naiselle

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella 50+-vuotiaiden naisten kouluttautumista ja sitä, mikä motivoi heitä hakeutumaan korkeakouluopintojen pariin, miten he kokevat ne ja miten he arvelevat korkeakoulututkinnon vaikuttavan uraansa ja asemaansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi haluttiin selvit...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Saarinen, Karita
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68311
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella 50+-vuotiaiden naisten kouluttautumista ja sitä, mikä motivoi heitä hakeutumaan korkeakouluopintojen pariin, miten he kokevat ne ja miten he arvelevat korkeakoulututkinnon vaikuttavan uraansa ja asemaansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia kokemuksia naisilla on iästään niin opintojen kuin työelämän parista. Tutkimus suoritettiin laadullisena, aineistolähtöisenä tutkimuksena haastattelemalla kuutta 50+-vuotiasta naiskorkeakouluopiskelijaa. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua sekä narratiivisia menetelmiä. Korkeakouluopintojen pariin hakeutumisen motiivit liittyivät haluun oppia ja kehittää itseään sekä parantaa omaa asemaa alati muuttuvilla työmarkkinoilla. Koulutuksen tuomaa muodollista pätevyyttä pidettiin myös tärkeänä. Naiset olivat opintojensa suhteen suunnitelmallisia ja realistisia. Heillä oli varma näkemys siitä, mitä opinnoiltaan hakivat. Ikää ei koettu rasitteena niin opinnoissa tai työelämässä, vaikka ikärasismin käsite olikin tullut työelämässä tutuksi. Korkeakoulututkinnolla ei koettu olevan merkitystä naisten asemaan työelämässä tai yhteiskunnassa. Sen sijaan sen henkilökohtainen merkitys oli suuri. Ikääntyvien korkeakouluopiskelijoiden määrän kasvaessa huomiota tulisi kiinnittää vertaistuen järjestämiseen ja siihen, miten hyödyntää heidän pitkä elämän- ja työkokemuksensa opintoja suunnittelussa ja toteutuksessa. Tärkeää olisi huomioida ikääntyneiden suoma valtava potentiaali teorian ja käytännön kaikupohjana.