| Yhteenveto: | Jatkuva oppiminen on yleisesti hyväksytty koulutusta, ihmisten toimintaa ja
identiteetin rakentamista ohjaavaksi periaatteeksi. Se on asetettu koulutuspoliittiseksi päämääräksi niin Euroopan unionin tasolla kuin kansallisesti Suomessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia jatkuvaa oppimista poliittisena päämääränä jatkuvan oppimisen perusteluja tarkastelemalla. Tutkimuksen aineis-
tona on Opetus- ja kulttuuriministeriön aihetta koskevan hankkeen julkaisut ja
raportit (Jatkuvan oppimisen kehittäminen 2018-2019, OKM).
Vastaan tutkimuksessa kysymykseen: Minkälaisia perusteluja jatkuvalle
oppimiselle annetaan taloudellisten, demokraattisten ja henkilökohtaisten merkityksien näkökulmasta opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen kehittämishankkeessa? Perusteita tutkimalla arvioin pääseväni lähemmäksi jatkuvaan oppimiseen liitettyjä käsityksiä ja arvostelmia. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullista ja aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tässä tutkimuksessa teoriaohjaavuus näyttäytyy aineistosta saatujen havaintojen
peilaamista teoriassa tunnistettuihin jatkuvan oppimisen taloudellisiin, henkilökohtaisiin ja demokraattisiin merkityksiin.
Tulosluvussa erittelen perustelut teorialähtöisesti taloudellisiin, demokraattisiin ja yksilölähtöisiin perusteluihin. Jatkuvan oppimisen taloudelliset perustelut kytkeytyvät tiiviisti myös demokraattisiin ja yksilölähtöisiin perusteluihin ja muodostavan jatkuvan oppimisen kiistattomaksi ilmaistun pohjan. Jatkuvan oppimisen reformilla pyritään vastaamaan työelämän muutoksista johtuviin
koulutustarpeisiin työn ja koulutuksen yhteensovittamista helpottavilla toimenpiteillä ja uudistuksilla.
|
|---|