Erityisopettajien käsityksiä työhyvinvointia edistävistä ja kuormittavista tekijöistä sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä erityisopettajilla on työhyvinvointia edistävistä ja kuormittavista tekijöistä ja miten erityisopettajien työhyvinvointia voisi kehittää. Tarkoituksena oli saada tietoa erilaisten tekijöiden merkityksestä työhyvinvoinnille, joko sit...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Jokinen, Jasmin
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67237
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä erityisopettajilla on työhyvinvointia edistävistä ja kuormittavista tekijöistä ja miten erityisopettajien työhyvinvointia voisi kehittää. Tarkoituksena oli saada tietoa erilaisten tekijöiden merkityksestä työhyvinvoinnille, joko sitä edistäen tai kuormittaen. Lisäksi haluttiin saada kehitysehdotuksia, miten erityisopettajien työhyvinvointia voisi edistää kunnan ja valtion tasolla. Tutkimuksen kohteena oli pääkaupunkiseudulla työskentelevät peruskoulun laaja-alaiset erityisopettajat ja erityisluokanopettajat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä on fenomenografisia piirteitä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla viittä pääkaupunkiseudulla työskentelevää erityisopettajaa syksyllä 2019. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan yksilöllä, työnkuvalla ja työtehtävillä, työyhteisöllä, johtamisella ja työympäristöllä on merkittävä rooli työhyvinvoinnille. Työyhteisö nähtiin erittäin merkityksellisenä työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Työnkuvaan ja työtehtäviin liittyi useita työhyvinvointia kuormittavia osatekijöitä. Erityisopettajien työhyvinvointia voidaan kehittää määrittelemällä työnkuva sekä lisäämällä resursseja ja verkostoitumista. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia työhyvinvointiin vaikuttavista osatekijöistä. Tutkimuksen avulla saatiin tärkeää tietoa erilaisten osatekijöiden merkityksestä työhyvinvoinnille sekä siitä, miten työhyvinvointia voidaan kehittää.