| Yhteenveto: | Tässä kvalitatiivisessa, aineistolähtöisessä tutkimuksessa suomalaisen koulutuksen digitalisaation merkitystä ja kritiikkiä lähestytään opettajalehdessä julkaistujen mielipidekirjoitusten ja
kolumnien kautta. Merkitykset ovat rakentuneet temaattisen analyysin pohjalta. Hermeneuttiselle suuntaukselle ominaisesti tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan
tutkittavaa aineistoa.
Digitalisaatio on tuonut mukanaan jatkuvan muutoksen tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.
Pysyäksemme muutoksessa mukana tarvitsemme osaajia muuttuviin tarpeisiimme. Koulu on
avainasemassa mahdollistamassa oppilaidensa digitaalisten taitojen kehittymisen. Jotta
kehittyminen on mahdollista, tarvitsemme sen toteuttajiksi kaikki opettajamme. Haaste on siinä,
kuinka saamme opettajamme vakuuttuneiksi digitaalisuuden mahdollisuuksista. Jotta
pääsemme käsiksi keinoihin, tarvitsemme tietoa siitä, millainen teknologia-ajattelu koulutuksen
digitalisaatiokeskustelun taustalla vallitsee.
Opettaja-lehden mielipidekirjoituksissa ja kolumneissa koulutuksen digitalisaatio voidaan jakaa
kuuteen merkitykseen: laite, työväline, tiedonlähde, oppimisen kohde, työskentely-ympäristö ja
työskentelytapa. Tässä tutkimuksessa merkitykset nähdään hierarkkisena kehänä, jossa laite
edustaa suppeinta ja työskentelytapa laajinta määritelmää. Hierarkiassa laajempi kehä pitää
sisällään kaikki sitä suppeammat merkitykset. Merkityksissä on kaksi tasoa: Isäntä-
määritelmässä digitalisaatio nähdään itseisarvoisena, ylhäältäpäin annettuna. Renkimääri-telmässä koulutuksen digitalisaatio nähdään välinearvoisena, ja siinä oppimisen prosessi on
keskiössä. Kirjoitukset, jotka käsittelivät koulutuksen digitalisaation isännällistä roolia, näkivät
digitalisaation taakkana, kun taas kirjoitukset, jotka käsittelivät sen rengin roolia, näkivät enemmän mahdollisuuksia.
Tutkimuksessa tullaan johtopäätökseen, että mitä laajemman merkityksen kirjoitus suomalaisen
koulutuksen digitalisaatiolle antaa, sitä paremmin siinä nähdään digitalisaation kokonaisvaltainen merkitys niin opetukselle kuin oppimiselle. Kirjoitusten merkitysten laajuus vaikuttaa
siihen, näyttäytyykö digitaalisuus taakkana vai mahdollisuutena. Tulosten mukaan parantamalla opettajien pedagogista osaamista teknologisten ratkaisujen ja oppimisympäristöjen hyödyntämisessä opettajat saadaan mukaan toteuttamaan koulun digitalisaatiota. Yksittäisten
keinojen ja konkreettisten sisältöjen löytämiseksi tarvitaan lisätutkimusta kartoittamaan opettajien teknologia-ajattelua konkreettisella tasolla. Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, kuinka
keinoäly ja robotisaatio vaikuttavat tulevaisuuden koulujärjestelmään ja taitovaatimuksiin.
|
|---|