”Opiskelu tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että sillä on innostava päämäärä” yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä Hyvis–toimintamallin mukaisen hyvinvointineuvonnan vaikutuksesta opintojen edistymiseen ja opiskeluhyvinvointiin

Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli tutkia Jyväskylän yliopistossa kehitetyn hyvis–toimintamallin mahdollisuuksia opintojen sujuvuuden ja opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen, sekä tarkastella sitä, minkälaiset käytänteet parhaiten tukevat opiskelijan opiskelukykyä. Lähestymista...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kurki, Camilla
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66527
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli tutkia Jyväskylän yliopistossa kehitetyn hyvis–toimintamallin mahdollisuuksia opintojen sujuvuuden ja opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen, sekä tarkastella sitä, minkälaiset käytänteet parhaiten tukevat opiskelijan opiskelukykyä. Lähestymistavaksi tutkimusongelmaan valikoitui laadullinen sisällöntutkimus, ja aineistonkeruu tapahtui eläytymismenetelmän avulla (N= 44). Aineisto analysoitiin käyttämällä lähtökohtana aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tekstit typistettiin pelkistettyihin ilmauksiin, joille vuorostaan luotiin sopivat yläkäsitteet. Lopuksi yläkäsitteet jaettiin viiteen kategoriaan, jotka kuvasivat hyviksen vastaanotolle menon syitä, prosessin herättämiä tunteita, hyvinvoinnin ja opiskelujen sujuvuuden kannalta tehokkaita toimia, hyvinvoinnin ja opiskelujen sujuvuuden kannalta tehottomia toimia, sekä hyvikseen yhteydenoton seurauksia. Aineiston pohjalta luodun mallin teemat olivat samankaltaisia sekä 2010-luvulla tehtyjen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten tulosten että opiskelukyvyn tetraedrimallin osa-alueiden kanssa. Hyvis–ohjauksen nähtiin parhaassa tapauksessa tukevan opiskelijan hyvinvointia ja opintojen sujuvuutta, ja matalan kynnyksen ohjaukselle nähtiin tarvetta yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa opiskeluihin, käytäntöön ja henkilökohtaiseen elämään liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Onnistuneessa ohjauksessa avun nähtiin olevan konkreettista ja kokonaisvaltaista, ja opiskelijan itse aktiivinen toimija. Epäonnistuneesta ohjauksesta sen sijaan puuttui konkreettisuus ja kokonaisvaltaisuus, ja opiskelija itse oli passiivinen toimija. Näkemyksiä toiminnan mahdollisuuksista voidaan hyödyntää hyvis–toiminnan kehittämisessä.