Alakoulun luokan- ja erityisluokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnilleen merkityksellisistä tekijöistä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelemme alakoulun luokanopettajien ja erityisluokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia asioita opettajat nimesivät työhyvinvoinnilleen merkityksellisiksi tekijöiksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatii...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Linnanmäki, Henriikka, Mäkelä, Jyri
Other Authors: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Kasvatustieteiden laitos, Opettajankoulutuslaitos, Department of Education, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66414
Description
Summary:Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelemme alakoulun luokanopettajien ja erityisluokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia asioita opettajat nimesivät työhyvinvoinnilleen merkityksellisiksi tekijöiksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, ja sen aineisto kerättiin kyselylomakkeella syksyllä 2017. Tutkimukseen osallistui 123 opettajaa, jotka työskentelivät tutkimuksen toteutushetkellä alakoulun luokan- tai erityisluokanopettajana. Aineiston analysointi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, ja aineisto luokiteltiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat kokivat erityisesti kollegoiden, esimiehen ja työn määrän ja kiireen olevan merkityksellisiä työhyvinvoinnilleen. Lisäksi työhyvinvoinnille merkityksellisiksi tekijöiksi nimettiin muun muassa arvostuksen kokeminen, työn mielekkyys, fyysinen työympäristö, palkkaus sekä yhteistyö vanhempien kanssa. Sekä tämän tutkimuksen tulokset että aiempi teoreettinen viitekehys tukee ajatusta siitä, että opettajien työhyvinvoinnille merkityksellisiä tekijöitä ei voi yksiselitteisesti luokitella positiivisiksi tai negatiivisiksi. Samat tekijät, jotka yhden opettajan mukaan olivat työhyvinvointia tukevia, saattoivat olla toisen opettajan mukaan työpahoinvointia aiheuttavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin kehittämistyössä.