| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata henkisesti kuormittavassa tilassa olleiden asiakkaiden kokemuksia ja käsityksiä hoitajan supportiivisesta vuorovaikutuksesta auttamiskeskustelussa. Tutkielmassa kuvataan sitä, millaisia kokemuksia ja käsityksiä asiakkailla on hoitajien antamasta tuesta kahdenkeskisissä keskustelutilanteissa. Aineisto kerättiin sähköisesti kirjoitustehtävän avulla, ja vastaajiksi etsittiin ihmisiä, jotka olivat kuormittavassa tilanteessa hakeneet terveydenhuollosta keskusteluapua. Aineisto koostui 35 eri vastauksesta, ja analyysi toteutettiin laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella hoitajan supportiivisessa vuorovaikutuksessa merkitykselliseksi korostuu supportiivinen vuorovaikutusosaaminen. Hoitajien supportiivinen vuorovaikutusosaaminen parhaimmillaan tukee kuormittuneen ihmisen selviytymistä. Vastaajat näkevät tärkeänä, että hoitaja tukee asiakkaan avointa itsestäkertomista, toimii tavalla, jonka myötä asiakas tuntee itsensä hyväksytyksi sekä lisää asiakkaan ymmärrystä kuormittavasta tilanteesta. Haasteet hoitajien supportiivisessa vuorovaikutuksessa näkyvät supportiivisten vuorovaikutustaitojen puutteina tilanteissa, joissa asiakas ei koe tulevansa hyväksytyksi, joissa ilmenee tilannekohtaisia häiritseviä tekijöitä tai joissa asiakkaan ymmärrys kuormittavasta tilanteesta ei kasva. Jos hoitajalla ei ole riittävästi supportiivista vuorovaikutusosaamista, voi asiakas tulosten mukaan lopettaa avun hakemisen kokonaan.
Tämä tutkimus vahvistaa supportiivisen vuorovaikutusosaamisen merkitystä osana auttamiskeskusteluja ja antaa terveydenhuollon toimijoille tietoa siitä, miten hoitajien koulutusta voitaisiin kehittää vuorovaikutusosaamisen suhteen. Olisi tärkeää, että koulutuksessa vahvistettaisiin vuorovaikutusosaamisen tiedollista ja teoreettista ymmärtämistä. Hoitajien on tärkeää saada monipuolista tietoa supportiivisen vuorovaikutuksen ominaisluonteesta auttamiskeskustelun kaltaisessa vuorovaikutustilanteessa. On myös hyvä kehittää hoitajien erilaisia supportiivisia vuorovaikutustaitoja, esimerkiksi kuuntelemisen ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen taitoja.
|
|---|