Millenniaalien sitoutuminen työnantajaorganisaatioon

Sukupolven vaihdos haastaa työelämää ja organisaatioita (Dufva ym. 2017). Työelämään on viime vuosina saapunut uusi sukupolvi, vuosina 1981-2000 syntyneet millenniaalit (Gilbert, 2011; Kong & Wang, 2015), jotka tulevat edustamaan yhä suurempaa työntekijöiden osuutta tulevaisuuden työmarkkinoilla...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Salminen, Sara
Other Authors: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66136
Description
Summary:Sukupolven vaihdos haastaa työelämää ja organisaatioita (Dufva ym. 2017). Työelämään on viime vuosina saapunut uusi sukupolvi, vuosina 1981-2000 syntyneet millenniaalit (Gilbert, 2011; Kong & Wang, 2015), jotka tulevat edustamaan yhä suurempaa työntekijöiden osuutta tulevaisuuden työmarkkinoilla (Ismail & Lu, 2014). Organisaatiot ovat kohdanneet uusia haasteita näiden aiempia sukupolvia vaihtelunhaluisempien ja lyhyissä työsuhteissa viihtyvien (Anantatmula & Shrivastav 2012, 13) nuorten työntekijöiden sitouttamiseksi (Sledge 2016). Henkilöstön sitoutumattomuus tuo organisaatioille kustannuksia ja vie ajallisia resursseja (Sledge 2016, 1). Sen sijaan sitoutunut henkilöstö on organisaatiolle voimavara sen menestystä edistävänä tekijänä (Bridger, 2015). Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kahteen tutkimuskysymykseen, jotka olivat 1) millainen rooli organisaation ja työyhteisön viestinnällä on millenniaalien sitoutumisessa ja 2) millainen rooli organisaation ja työyhteisön viestinnällä on millenniaalien sitouttamisessa. Tavoitteena oli saada selvyyttä siihen, mitkä viestinnälliset tekijät parantavat millenniaalien sitoutumista, sekä siihen, millaisilla viestinnän keinoilla organisaatio voi parantaa työntekijöidensä sitouttamista. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin soveltaen Four Flows -mallia, jossa organisaation käsitetään muodostuvan viestinnässä neljän viestintäprosessin, jäsenyysneuvottelun, organisatorisen itsejärjestäytymisen, toiminnan yhteensovittamisen, sekä institutionaalisen asemoitumisen kautta. Tutkimusmetodina oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluilla ja se analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimus toteutettiin kohdeyritykseen Berner Oy. Tulosten mukaan viestinnällä on sitoutumisessa useita rooleja: mahdollistaja, vahvistaja, muokkaaja ja viestintätoimijuus. Yrityksen viestintä mahdollistaa sitoutumisen, kun puolestaan yhteisön viestintä vahvistaa ja muokkaa sitä. Sitoutumisesta myös syntyy viestintätoimijuutta, kun sitoutuneesta työntekijästä tulee vaikutusmahdollisuutensa tiedostava, sekä osallistuvampi ja vuorovaikutteisempi organisaation sisäisissä ja ulkopuolisissa suhteissaan. Organisaatio voi tehostaa henkilöstönsä sitouttamista avoimella, riittävällä ja kohdennetulla tiedon tarjoamisella organisaation asioista, sen toiminnoista ja jäsenistä, sekä esimies-alais- ja kollegasuhteita vahvistamalla.