Sukupuoli, opettajuus ja eletty merkitys kokemuksellisesti kohti sukupuolitietoista opettajuutta

Tutkimukseni tarkoituksena on luoda pohjaa sukupuolitietoisen opettajuuden kehittämiselle opettajankoulutuksessa. Tutkimuksessani lähestyn aihetta kokemuksellisuuden ja erityisesti merkityksen käsitteen avulla. Tavoitteenani on selvittää, millaisten merkitysten välityksellä sukupuoli elää opintojens...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Etelämaa, Olli
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65994
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimukseni tarkoituksena on luoda pohjaa sukupuolitietoisen opettajuuden kehittämiselle opettajankoulutuksessa. Tutkimuksessani lähestyn aihetta kokemuksellisuuden ja erityisesti merkityksen käsitteen avulla. Tavoitteenani on selvittää, millaisten merkitysten välityksellä sukupuoli elää opintojensa loppuvaiheessa olevien luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksissa. Tutkimusaineistonani on kahdeksan luokanopettajaopiskelijan haastattelut. Systemaattista fenomenologista analyysimenetelmää ja fenomenologian eettisiä sitoumuksia soveltamalla päädyn esittämään merkitysten verkoston, jonka avulla sukupuolen kokemuksellista yhteyttä opettajuuteen voidaan opettajankoulutuksessa lähestyä. Tutkimustuloksissani nousevat esille sukupuolen ongelmalliseksi koettu suhde oppilaan yksilölliseen kohtaamiseen, tyttö−poika-jaon elävyys oppilaille muodostuvien toimijuuksien muodostumisessa ja taustaoletuksena opettajien pedagogisissa käytännöissä, sukupuoli opettaja-oppilassuhdetta koetusti lähentävänä tai loitontavana tekijänä sekä äitiopettajuuden konstruktio opettajuuteen yleisesti liittyvänä ilmiönä. Pohdintaosiossa peilaan tutkimustuloksia sukupuolitietoisen opetuksen ydinajatuksiin. Keskeisiksi päätelmiksi erottuvat sukupuolen moninaisuuden näkökulman hedelmällisyys sukupuolikäsitysten tiedostamisessa, yksilöllisen kohtaamisen paradigman kriittisen tarkastelun tarve sekä mahdollisuus hahmottaa sukupuolen rakenteellisia vaikutuksia tarkastelemalla usein vaiettua opettajan sukupuolisuutta.